Uutiset Maatalous, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan bioenergian kestävään tuotantoon tähtäävän RED II -direktiivin mukaisiin päästövähennyksiin päästään, jos nurmi on biokaasulaitoksen lisäsyöte tai nurmi on alun perin viljelty muuta tarkoitusta varten, kuten viherlannoitusnurmeksi.

Luken tutkimuksessa selvitettiin kestävyyskriteerejä ja raaka-ainekohtaisia kasvihuonepäästökertoimia Suomessa viljeltävälle nurmelle, kun nurmea käytetään biokaasun tuotannossa. ”RED II -direktiivin mukaisiin päästövähennyksiin on haastavaa päästä, jos nurmea viljellään biokaasuntuotantoa varten ja sitä käytetään ainoana raaka-aineena prosessissa”, erikoistutkija Saija Rasi Lukesta kertoo.

Nurmen käyttö biokaasun raaka-aineena tulee suunnitella huolellisesti

Selvityksen mukaan nurmesta tuotetun biokaasun käytöstä erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa aiheutuvat päästövähennykset eivät ole riittäviä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. ”Suuri päästölähde on direktiivin mukaisilla laskentamenetelmillä eloperäisillä pelloilla viljely”, Rasi kertoo. Rasin mukaan viljelemällä monivuotista nurmea eloperäisillä mailla voidaan kuitenkin hidastaa hiilivaraston vähenemistä, mitä laskenta ei ota huomioon. Erityisesti viljelykierron lisääminen eloperäisillä mailla olisi hyvä maaperän hoidon kannalta.

Sekä tässä työssä saatu tulos että kansainväliset tutkimukset puoltavat energiakasvien käyttöä yhdessä lannan kanssa. Nurmen hyödyntäminen energiantuotantoon Suomessa edistäisi lannan tehokkaampaa käyttöä, sillä nurmi lisää prosessin energiantuottoa ja päästövähennykset lannan kanssa ovat täysin saavutettavissa. ”Esimerkiksi nurmet, jotka on viljelty viherlannoitusnurmen tai turvemaiden päästöjen vähentämisen, maanparannuksen tai huuhtoutuman vähentämisen vuoksi, ovat hyviä raaka-aineita biokaasulaitokselle, sillä niillä on positiivisia ympäristövaikutuksia myös energiantuotannon ulkopuolella.”

Uusiutuvan energian direktiivi uudistuu

Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) vuosille 2021–2030 julkaistiin joulukuussa 2018. [LJ1] Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

Luonnonvarakeskus laski raaka-ainekohtaiset kasvihuonepäästökertoimet Suomessa viljeltävälle nurmelle (kivennäis- ja eloperäisellä maalla), suojavyöhykenurmelle sekä apilapitoiselle nurmelle. Lisäksi kertoimet laskettiin kolmannelle rehusadolle kun ensimmäinen ja toinen sato käytetään säilörehuksi sekä viljelykierrossa olevalle nurmelle. ”Laskenta tehtiin RED II -direktiivin laskusääntöjen mukaisesti, mutta koska kansallista lainsäädäntöä raportin kirjoitusvaiheessa vasta valmistellaan, voi lopullisissa tulkinnoissa olla eroa. Tuloksemme ovat kuitenkin suuntaa antavia”, Rasi sanoo. Työn rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.