Uutiset Maatalous, Ruoka

Luonnonvarakeskuksen tutkija, filosofian tohtori Jaakko Nuutila sai ensimmäisen ammatillisen kosketuksensa luomuruokaan ravintola Savoyn keittiöpäällikkönä 1990-luvun lopulla. Marraskuussa Nuutila nimitettiin Luomututkijoiden kansainvälisen järjestön ISOFARin hallitukseen kaudelle 2017–2020.

Jaakko Nuutila luomututkijoiden kansainvälisen järjesteön ISOFARin hallitukseen.
Jaakko Nuutila uskoo luomun suosion kasvavan myös tulevina vuosina. Kuva: Asmo Kostia.

Nuutilan näkökulma luonnonmukaiseen ruokatuotantoon on kahdessakymmenessä vuodessa elänyt. Muuttunut fokus on vienyt miehen ravintolamaailmasta tutkijaksi.

”Kokkina kiinnitin huomiota erityisesti luomutuotteiden täyteläiseen makuun. Siirryttyäni töihin MTK:hon keskeisimmäksi tekijäksi nousivat eettiset ja ekologiset kysymykset. Väitöskirjaa työstäessäni laajensin osaamistani ruokajärjestelmien toimivuuteen, ja fokukseni siirtyi luomun turvallisuuteen.”

Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on raivannut tiensä yhä useamman suomalaisen ruokapöytään. Kysynnän seurauksena tuotantovolyymit ovat kasvaneet, mikä on laskenut hintoja. Se puolestaan vaikuttaa edelleen positiivisesti kysyntään.

Monelle kuluttajalle luomu on ennen kaikkea terveellinen vaihtoehto.

”Ravitsemuksellisesti luomutuotteet eivät nykytutkimuksen valossa eroa merkittävästi tavanomaisesti viljellyistä raaka-aineista. Mutta ruoan terveellisyyteen liittyy oleellisesti myös haitallisten aineiden kuten torjunta-ainejäämien välttäminen, ja siinä on luomu vahvoilla”, Nuutila sanoo.

Arktista osaamista

Nuutila valittiin ISOFARin hallitukseen Maailman luomukongressin yhteydessä New Delhissä 9. marraskuuta. Alun perin alkutuotannon tutkimukseen keskittynyt ISOFAR on viime vuosina laajentunut kattamaan koko ruokajärjestelmän. Sen jäsenistöön kuuluu agroekologeja, kasvin- ja kotieläintuotannon asiantuntijoita, ekonomisteja, ravitsemustutkijoita, sosiologeja ja ruokajärjestelmätutkijoita yli 40 maasta.

”ISOFARin hallituksen jäsenyys on hieno mahdollisuus osallistua kansainväliseen luomukeskusteluun. Luomu on hyvin monitieteinen tutkimusalue, ja on tärkeää, että eri alojen tutkijat keskustelevat keskenään. Konkreettista hyötyä suomalaiselle tutkimuskentälle syntyy, kun pääsemme paremmin mukaan kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnitteluun heti alkuvaiheessa”, Nuutila sanoo.

Vaikka Suomi on pieni maatalousmaa, luomussa emme ole perässähiihtäjä.

”Erityisesti pohjoisten olosuhteiden ruoantuotannon, niin viljelyn kuin erilaisten metsästä kerättävien raaka-aineiden hyödyntämisen ja laatuketjun osaamisessa Suomella on paljon annettavaa.”

Kasvu jatkuu

Nuutila uskoo, että luomutuotteiden kysynnän kasvu jatkuu myös tulevina vuosina. Se lisää myös alan tutkimuksen tarvetta ja painoarvoa.

”Suomalaisen tutkimuskentän vahvuus on, että luomututkijat eivät tutki vain luomua. Ymmärrämme sekä tavanomaisen että luomun vahvuudet ja haasteet.”

Lisää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä Nuutila kuitenkin kaipaa.

”Tiedeyhteisössä vuorovaikutus on jo hyvällä tasolla, mutta tutkimuksen tulee olla entistä enemmän suorassa yhteydessä luomujärjestelmän toimijoihin kuten teollisuuteen ja kauppaan. Vain siten ala voi kehittyä.”

Katso myös