Uutiset Maatalous

Viljasadosta on vaikea tehdä vielä ennustetta, mutta esimerkiksi ohran kohdalla alkukasvukauden liiallinen märkyys saattaa aiheuttaa alueellisia satomenetyksiä.

Kuva: Heikki Jalli, Luke

Viimeaikaiset runsaat sateet ovat paikoitellen aiheuttaneet viljakasvustojen kellastumista. Tämä on selvä merkki pellon liiallisesta märkyydestä. Liiallinen märkyys estää pintamaan normaalin kaasujenvaihdon, jolloin maa kärsii hapen puutteesta.  Maahan kertyy maamikrobien hengitystoiminnan johdosta esimerkiksi hiilidioksidia ja etyleeniä.

Ohra on herkin runsaalle märkyydelle

”Tällaisessa tilanteessa juuriston normaali veden ja ravinteiden otto estyy, mikä näkyy välittömästi myös maanpäällisen kasvinosan heikentyneenä, tai pysähtyneenä kasvuna”, sanoo johtava tutkija Ari Rajala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kasvilajien välillä on selviä eroja herkkyydessä. Viljoista ohra on kaikkein herkin reagoimaan liiallisen märkyyden aiheuttamaan happikatoon. Myös maalajilla on vaikutusta. Hikevillä, vettä helpommin läpäisevillä mailla ongelma ei ole kovin yleinen, mutta jäykemmillä maalajeilla, kuten savilla, liialliset sateet aiheuttavat helposti veden kertymistä pellon pintakerroksiin.

Märkyys stressaa kasveja

Kuva: Heikki Jalli, Luke

Lounais-Suomessa savipitoiset pellot ovat yleisiä ja tällä alueella ohra on yleinen viljelykasvi.

”Tämä näkyykin tänä vuonna varsin laajalla alueella heikkovointisina ohrakasvustoina. Tämä merkitsee vääjäämättä myös satomenetyksiä, sillä viljelykasvit eivät yleensä toivu liiallisen märkyyden aiheuttamista kasvuhäiriöstä, vaikka sateet jatkossa loppuisivatkin”, Rajala jatkaa.

Heikkokasvuisilla lohkoilla kasvukauden aikaisten kasvinsuojelutoimenpiteiden kannattavuus on hyvin kyseenalaista. Valmiiksi stressaantuneita kasvustoja ei kannata lisää rasittaa kasvinsuojelukäsittelyillä.

Mikäli pellolle mennään sen ollessa liian märkä, vaarana on pellon rakenteen vaurioituminen. Tästä on yleensä seurauksena pitkäkestoisia ongelmia maan vedenläpäisevyyden ja kasvukunnon kannalta.