Uutiset Ruoka, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintolafoorumissa mitattu ruoan kokonaishävikki näyttää vähentyneen 20 prosenttia mukana olleilla toimialoilla. Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ketjun hävikin vähentämiseksi selvitetään muun muassa lainsäädännön kehittämisen tarpeita ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

Ravintolafoorumissa selvitettiin valmistus- ja tarjoiluhävikkiä sekä asiakkaiden lautastähteiden määrää yhteensä 54 ravintolassa eri puolilla Suomea kahden viikon ajan. Ravintolatyypeistä mukana olivat koulut, päiväkodit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä ammattioppilaitokset. Näissä ravintolatyypeissä ruoka tarjoillaan linjastosta, jossa hävikki on tutkimusten mukaan suuri.

Kokonaisruokahävikki on tutkituilla toimialoilla noin 17 prosenttia, ja se on pudonnut yli 3 prosenttiyksikköä verrattuna aiempaan Luken FOODSPILL-tutkimukseen. Luken tutkija Kirsi Silvennoinen on ilahtunut uusista saaduista tuloksista ravintola-alan toimijoiden kanssa.

– Hienoa että ravintoloissa hävikki on laskenut peräti 20 prosenttia. Toimialojen ruokahävikki on mittausten mukaan noin kymmenen miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2010.

Kaikissa hävikkityypeissä oli laskua, ja erityisesti asiakkaiden lautastähteen määrä väheni. Kokonaishävikki annosta kohti pieneni varsinkin henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa: hävikki oli vähentynyt 70 g syöjää kohti.

Luke rakentamassa hävikin kansallista seurantajärjestelmää

Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki, ovat lähes miljoona tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomessa ei ole tällä hetkellä ruokahävikin jatkuvaa seurantaa palvelevia työkaluja tai seurantajärjestelmää.

– Alan toimijat, ministeriöt ja Luke yhdessä parhaillaan etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi, ja se olisi Suomelle kova juttu eurooppalaisessakin kiertotalouskeskustelussa, Luken asiakaspäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo.

Elintarviketeollisuuden suurimmat lainsäädännölliset haasteet hävikin vähentämiseksi liittyvät pakkausmerkintä- sekä lämpötilavaatimuksiin. Olisi voitava yhdenmukaistaa valvontaa käytännössä ja edistettävä mahdollisuuksia joustoihin silloin, kun kyseessä ovat elintarvikekelpoiset, turvalliset tuotteet.

Luken Lexfoodwaste-hankkeessa tunnistetaan yhdessä ruokaketjun toimijoiden sekä viranomaisten kanssa niitä lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka estävät elintarvikekelpoisen ruokahävikin hyödyntämistä ja vähentymistä.

– Elintarvikeketjuun vaikuttava lainsäädäntö on toimivaa ja tarkoituksenmukaista silloin, kun elintarvikkeen poisheittämistä edellyttävä lainsäädäntö ei merkittävästi aiheuta syömäkelpoisen ruuan päätymistä jätteeksi, projektin koordinaattori, tutkija Sanna Hietala muistuttaa.

Globaalit vähentämistavoitteet kovia

Ruokahävikki on yksi ruokajärjestelmän suurimpia vastuullisuuskysymyksiä. Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä), mutta myös esimerkiksi kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä.

Maailmanlaajuisesti YK:n kestävän kehityksen (Agenda2030) ja EU-komission kiertotalouspaketin tavoitteet ruokahävikin puolittamiseksi ovat kovat. Niiden mukaan ruokahävikki tulisi puolittaa jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla 2030 mennessä, sekä muutoinkin vähentää merkittävästi ruokahävikkiä koko tuotanto- ja jakeluketjussa. Kokemukset ravintolasektorilta antavat uskoa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurannan kannalta tarvitaan soveltuvia työkaluja ruokahävikin jatkuvaan mittaamiseen myös kansainvälisesti. Luken luoma seurantajärjestelmä toimii siinä suunnannäyttäjänä.

Luke paikalla lauantaina 16.9. Hävikkifestareilla Teurastamolla.

Lisätietoa:

Ravintolafoorumi