Uutiset Kala, Ympäristö

Suomen markkinoille myydään vuosittain noin 47 miljoonaa kiloa kirjolohta ja lohta. Tästä alle neljäsosa, 11 miljoonaa kiloa, on kotimaassa kasvatettua kirjolohta(1). Ympäristövaikutuksien minimointi on avainasia kestävän kotimaisen ruoantuotannon kehittämisessä. Viime vuosikymmeninä kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään merkittävästi esimerkiksi ruokintamenetelmiä, kalamateriaalia ja rehuja kehittämällä.

Rehukerroin pienentynyt yli 47 %

Rehukerroin kuvaa tuotannon ekotehokkuutta. Rehukerroin lasketaan käytetyn rehun ja kalojen toteutuneen lisäkasvun suhteena. Esimerkiksi arvo 1,1 tarkoittaa että yhden kalakilogramman kasvattamiseen tarvitaan 1,1 kg rehua.

Aikavälillä 1980–2016 Suomen rannikkoalueilla olevien kirjolohikasvattamoiden rehukerroin on laskenut 47 %. Vuonna 1981 rehukerroin oli 2,01, ja vuonna 2016 enää vain 1,06. Yhden kalakilogramman kasvattamiseen tarvitaan siis nykyään puolet vähemmän rehua kuin 80-luvulla (Kuva 1).

Kuva 1. Kirjolohen kasvatuksen rehukertoimen (vasen kuva) sekä fosforin ja typen ominaiskuormituksen (oikealla) kehitys Suomen rannikkoalueen kalankasvattamoilla vuosina 1980-2016 (Lähde: Hannu Kallioniemi, ELY-keskus).

Rehukulut ovat noin 35–45 % kalankasvatuksen kuluista, ja rehukerroin on yksi tärkeä ravinnekuormituksen määräävä tekijä.

Typpi- ja fosforikuormitus pienentynyt yli 65 %

Typpi ja fosfori ovat mikro- ja makrolevien tarvitsemia pääravinteita, ja niiden kohonneet pitoisuudet aiheuttavat veden rehevöitymistä.

Kalankasvatuksessa ravinteiden käytön tehokkuutta  kuvataan ominaiskuormituksella. Ominaiskuormitus tarkoittaa vesistöön päätyneen ravinteen määrää (kg) per tuotettu 1000 kg kalaa.

Suomen rannikkoalueella olevien kirjolohikasvattamoiden fosforin ominaiskuormitus on vähentynyt vuoden 1981 huipusta 76 % ja typen 70 % (Kuva 1). Vuonna 1981, fosforin ominaiskuormitus oli 16,0 ja typen 125,6 (t/kg), ja vuonna 2016 arvot olivat 3,8 ja 37,8.

Tällainen resurssitehon paraneminen on etu sekä elinkeinolle että ympäristölle – sama määrä ruokaa saadaan tuotettua merkittävästi vähemmillä resursseilla ja ympäristövaikutuksilla.

Kalankasvatuksen kokonaiskuormitus syntyy siitä kuinka paljon kalaa kasvatetaan ja kuinka paljon ravinteita per tuotettu kilo päätyy veteen (ominaiskuormitus). Rannikkoalueiden kokonaiskuormitus oli huipussaan 90-luvun alussa, josta fosforikuormitus on pudonnut 74%, ja typen 66%.

Mitkä tekijät ovat pienentäneet ravinnekuormitusta?

Kalankasvatuksen ravinnekuormitusta ovat vähentäneet ainakin seuraavat asiat:

  • Ruokintatekniikoiden kehittyminen.
  • Rehun koostumuksen kehittyminen.
  • Kirjolohen rehunkäyttökyvyn perinnöllinen parantuminen eläinjalostuksen seurauksena. Sekä ruhonkoostumuksen muuttamisen että kasvunopeuden parantamisen tiedetään pienentävän rehukerrointa(2,3).
  • Mahdolliset muutokset ympäristössä.

AquaIMPACT-hankkeessa arvioidaan näiden eri tekijöiden suhteellisia vaikutuksia tuotannon resurssitehon paranemisessa, sekä tutkitaan miten investoinnit kehitystyöhön tuottavat mitattavaa muutosta elinkeinon kannattavuudessa ja ympäristövaikutuksissa.

AquaIMPACTin kirjolohiperheiden kasvatusta Luken Enonkosken toimipisteessä.

WWF suosittaa suomalaista kasvatettua kirjolohta

WWF:n on laatinut kuluttajille Kalaoppaan, joka ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaassa kalalajit on luokiteltu vihreälle, keltaiselle tai punaiselle listalle. Vihreän listan kaloja kannattaa suosia, keltaisella merkittyjä lajeja ostaa harkiten ja punaisen valon saaneita välttää. Suomalainen kasvatettu kirjolohi saa Kalaoppaassa vihreän valon (wwf.fi/kalaopas/#kirjolohi, 29.6.2019). Kasvatetulle kalalle oppaan suositukset määräytyvät niiden ympäristölle aiheuttamien vaikutuksien mukaan.

AquaIMPACT-hanke

AquaIMPACT (Genomic and Nutritional Innovations for Genetically Superior Farmed Fish to Improve Efficiency in European Aquaculture) on EU:n rahoittama innovaatiohanke, jossa kehitetään teknologiaa ja palveluja eurooppalaisen vesiviljelyn eteenpäin viemiseksi. Teknologiat perustuvat eläinjalostukseen, genomiseen valintaan, eläinravitsemukseen ja digitalisaatioon. AquaIMPACT käynnistyi tammikuussa 2019. Konsortio koostuu 11 yrityksestä ja 13 tutkimuslaitoksesta yhdeksästä eri maasta. Suomesta hankkeessa on mukana Savon Taimen Oy ja Luke. Hanketta koordinoi Antti Kause Lukesta. AquaIMPACTin verkkosivut löytyvät täältä ja hankkeen uutiskirje on tilattavissa täältä. AquaIMPACT on saanut rahoitusta Euroopan Unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 avustussopimuksen nro 818367 mukaisesti.

Viitteet

1- Jari Setälä, Kaija Saarni ja Jari Niukko. 2018. Kalamarkkinakatsaus 2017. Luonnonvarakeskus (Luke).

2- Knap PW & Kause A. 2018. Phenotyping for genetic improvement of feed efficiency in fish: Lessons from pig breeding. Frontiers in Genetics 9: 184.

3- Kause A, Kiessling A, Martin SAM, Houlihan D & Ruohonen K. 2016. Genetic improvement of feed conversion ratio via indirect selection against lipid deposition in farmed rainbow trout (Oncorhynchus mykiss Walbaum). British Journal of Nutrition 116: 1656-1665.

Katso myös