Uutiset Metsä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat koostaneet kirjallisuuskatsauksen puun uuteaineiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Klikkaa kantta, pääset raporttiin.

Raportin toivotaan auttavan biojalostukseen ja sen prosesseihin parhaiten soveltuvien biomassaositteiden tunnistamisessa sekä tarjoavan näkökulmia myös toimitusketjun suunnitteluun.

– Olemme koonneet raporttiin runsaasti hyödyllistä tietoa kotimaisten, teollisesti tärkeimpien puulajien uuteainekoostumuksista ja -pitoisuuksista puun eri osissa, uuteaineiden määriin ja koostumuksiin vaikuttavista tekijöistä, uuteaineiden bioaktiivisista ominaisuuksista, toimitusketjun vaikutuksesta uuteaineisiin sekä tietoa uuteaineiden kaupallisesta hyödyntämisestä Suomessa, kertoo Luken tutkija Johanna Routa.

Uuteaineiden määrät vaihtelevat – suurimmat pitoisuudet puun kuoressa

Puussa on rakenteellisten pääkomponenttien lisäksi erilaisia yhdisteitä, uuteaineita, jotka voidaan erottaa puusta uuttamalla.  Uuteaineiden koostumus ja määrä vaihtelevat puulajeittain, yksittäisen puun eri osissa ja myös saman puulajin eri yksilöiden välillä. Lisäksi puun ikä, korjuuajankohta, geneettinen alkuperä ja kasvupaikka vaikuttavat uuteaineiden määrään. Tärkeimpien teollisesti hyödynnettävien kotimaisten puulajien kuoressa uuteaineita on 10–30 prosenttia, runkopuussa pitoisuudet vaihtelevat yhdestä kuuteen prosenttiin.

Suurin mahdollinen arvonlisäys raaka-aineelle saadaan, kun siitä uutetaan arvokkaat yhdisteet talteen ennen sen hyödyntämistä esimerkiksi bioenergian tuottamiseen.

Kosmetiikkaa, lääkkeitä, elintarvikkeita

Uuteaineille löytyy arvokkaita sovelluskohteita niiden bioaktiivisten ominaisuuksien ansiosta. Uuteaineperäisiä yhdisteitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Ne soveltuvat myös erilaisten teollisuuskemikaalien raaka-aineiksi.

– Raportissa on lyhyt katsaus uuteaineiden kaupallisesta hyödyntämisestä Suomessa. Havaitsimme, että mäntyöljyn ja tärpätin jatkojalosteiden lisäksi muitakin uuteaineperäisiä tuotteita on markkinoilla jo saatavilla, esimerkiksi juuri kosmetiikkateollisuuden raaka-aineiksi. Lisää tutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan, koska näille arvokkaille yhdisteille on löydettävissä uusia sovelluskohteita. Biomassapohjaisille raaka-aineille on muutenkin kasvava kysyntä, Routa toteaa.

Uuteaineet hupenevat heti puun kaaduttua

Uuteaineet alkavat hajota ja haihtua heti puun kaadon jälkeen, samalla niiden pitoisuus pienenee ja koostumus muuttuu. Raaka-aineiden kemiallinen koostumus voi muuttua toimitusketjun eri vaiheissa niin nopeasti, että se vaikuttaa jalostusprosessien saantoon ja kannattavuuteen. Tämä on otettava huomioon suunniteltaessa puumateriaalin toimitusketjua metsästä tehtaalle.

Raportin tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa uuteaineiden saatavuutta yleisellä tasolla, kuten suunniteltaessa hankintaketjuja teollisen runkopuun hankinnan yhteydessä. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan eri tekijöiden vaikutuksista uuteaineiden pitoisuuksiin.

– Tulevaisuudessa on mahdollista tehdä esimerkiksi uuteaineiden saatavuuskarttoja inventointidatan perusteella ja tukea uusien tuotantolinjojen optimaalista sijoittelua raaka-ainevarojen sijaintitiedon mukaan, Routa kertoo.

Raportti on englanninkielinen (suomenkielinen tiivistelmä) ja se on tuotettu FORBIO-hankkeessa. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto ja Kemian laitos, Ilmatieteen laitos, Luke, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Euroopan Metsäinstituutti (EFI).