Uutiset Kala, Ympäristö

Kalojen tärkeille lisääntymisalueille pitkin Suomen rannikkoseutua kohdistuu rakentamisesta, ruoppauksesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuvia haittavaikutuksia. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tärkein tehtävä on jokien ja rannikkovesien veden laadun parantaminen vesiensuojelutoimenpiteillä. Tämän lisäksi oikein kohdistetuilla kunnostustoimilla voitaisiin parantaa rannikon kalalajien lisääntymismahdollisuuksia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa ”Ihmistoiminnan vaikutukset rannikon kalojen lisääntymisalueisiin ja
mahdollisuudet kunnostuksiin
”, esitetään arvioita ihmistoiminnan aiheuttamista haitoista rannikon kalojen lisääntymisalueille. . Ihmistoiminnalla on kuluneiden vuosikymmenten aikana ollut merkittäviä vaikutuksia rannikon talouskalojen lisääntymisalueisiin ja sitä kautta myös kalakantoihin.

− Kalojen lisääntymisalueilla ja lisääntymisaikaisilla olosuhteilla on erityinen merkitys koko kalakannan elinvoimaisuuden, koon ja tuotannon kannalta. Onnistunut lisääntyminen määrittää pitkälti kalastettavissa olevan kannan koon. Kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan vahvistaa luonnonlisääntymistä myös rannikkovesissä, Luken tutkija Sanna Kuningas kertoo.

Loiva kalaporras helpottaa kalojen nousua kutualueelle keväällä. Kuva: Lari Veneranta, Luke.

Ihmisten toiminta heikentänyt ahvenen ja hauen lisääntymismahdollisuuksia

Rannikkoalueista jokisuistot ja matalat suojaisat merenlahdet sekä fladat ovat tärkeitä lisääntymisalueita kevätkutuisille talouskalalajeille, kuten ahvenelle, kuhalle ja hauelle.

Jokisuistot ovat voimakkaimmin ihmistoiminnan muuttamia. Jo pelkästään vesialueisiin vaikuttava rakentaminen on poistanut noin 15 % jokisuiden pinta-alasta kalojen lisääntymisaluekäytöstä. Lisäksi jokien tuoman ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä pienimuotoisten ruoppausten aiheuttamat laajat muutokset jokisuiden elinympäristöissä ovat arvion mukaan huomattavasti heikentäneet ainakin ahvenen ja hauen lisääntymismahdollisuuksia.

Matalissa suojaisissa merenlahdissa vesialueisiin kohdistuva rakentaminen on vähäisempää. Myös matalissa suojaisissa merenlahdissa etenkin ahvenen ja hauen lisääntymisolosuhteiden katsotaan heikentyneen, vaikka veden laadun huonontumisen aiheuttamat muutokset eivät ole yhtä selviä kuin jokisuistoissa.

Fladojen osalta ihmistoiminnalla, kuten ruoppauksilla, on ollut kalojen lisääntymisolosuhteille haitallisia vaikutuksia. Toisaalta ainakin Merenkurkun alueella on joissain tapauksissa onnistuttu kunnostustoimilla palauttamaan jo menetettyjä lisääntymisalueita takaisin kalojen ulottuville.

Raportissa käsitellään lisäksi jo toteutuneita ja mahdollisia kunnostustoimia sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä.