Uutiset Ilmasto, Ympäristö

Soiden käytön vaikutuksia suoluonnon monimuotoisuuteen voidaan jatkossa arvioida entistä paremmin. Kaikkiaan 48:lle Suomen lajien punaisen kirjan suokasville on laadittu ennustemallit, joissa eri ympäristömuuttujien avulla selitetään kasvupaikan suotuisuutta kullekin lajille. Merkittävin elinympäristöjen suotuisuutta heikentävä tekijä on ojitus.

Kuva: Anne Tolvanen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijoiden yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan uhanalaisten ja silmälläpidettävien suokasvilajien esiintymiseen vaikuttavat lukuisat eri ympäristötekijät. Ojitus on niistä merkittävin.

– Tämä tulos tukee maaliskuussa julkaistua Suomen lajien punaista kirjaa, jossa suolajiston tärkeimmäksi uhanalaistumisen syyksi mainitaan ojitus, kertoo julkaisun vastuukirjoittaja tutkija Miia Saarimaa Lukesta.

Laajamittainen ojitus, joka on kohdistunut yli puoleen Suomen soiden pinta-alasta, on merkittävästi pienentänyt luonnontilaisten soiden pinta-alaa. Lisäksi ojitus on heikentänyt ojittamattomien soiden laatua, ja luonnontilaisten suolaikkujen eristyneisyys on kasvanut.

Kuva: Anne Tolvanen

Monimuotoisuuskeskittymissä suotuisat edellytykset useille arvokkaille lajeille

Kyseessä on tähän saakka kattavin maisematason arviointi uhanalaisten suokasvien levinneisyyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Ennustemallien pohjana olivat lukuisat eri organisaatioiden hallinnoimat paikkatietoaineistot, kuten uhanalaisten lajien tietokanta, valtakunnan metsien inventointiaineistot sekä ilmastoaineistot.

– Pystyimme paikantamaan potentiaalisia monimuotoisuuskeskittymiä, joissa useiden lajien esiintymiselle on samanaikaisesti suotuisat edellytykset. Lajeja ei siis välttämättä ole havaittu niissä, vaan olosuhteet ovat ennustemallien mukaan sellaiset, että ne voisivat niissä kasvaa, Saarimaa painottaa.

Uusi tieto auttaa soiden käytön suunnittelua

Uusi suoluonnon monimuotoisuustutkimus on osa laajempaa LIFEPeatLandUse-projektia, jossa laadittiin ennusteita seitsemän erilaisen soiden käyttömuodon vaikutuksista suoympäristöissä.

– Nämä ennustemallien avulla paikannetut potentiaaliset monimuotoisuuskeskittymät eivät aina sijaitse suojelualueilla, projektia vetänyt professori Anne Tolvanen Lukesta kertoo. Kohdentamalla suojelu- ja ennallistamistoimia juuri noihin keskittymiin voitaisiin usean lajin selviytymisen edellytykset turvata samalla kertaa.

– Monimuotoisuuskeskittymät kannattaisi huomioida soiden käytön suunnittelussa myös siten, ettei niihin tai niiden lähialueille kohdisteta soita kaikkein eniten muuttavia toimenpiteitä, kuten voimakkaita kunnostusojituksia tai päätehakkuita, Tolvanen jatkaa.

– Soiden käytöllä on tärkeä rooli torjuttaessa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja ilmastonmuutosta. Uusi tutkimuksemme tuottaa arvokasta uutta tietoa soiden kestävän käytön suunnitteluun.

Julkaisu: Saarimaa, M., Aapala, K., Tuominen, S., Karhu, J., Parkkari, M. & Tolvanen, A. 2019. Predicting hotspots for threatened plant species in boreal peatlands. Biodiversity and Conservation. https://doi.org/10.1007/s10531-019-01717-8

LifePeatLandUse-hanketta (http://www.metla.fi/hanke/8547/) rahoitti Euroopan Unionin Life + Ympäristö-rahasto vuosina 2013–2018. Luken lisäksi hankkeessa olivat mukana Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, SYKE, Metsähallitus ja Vapo Oy.