Uutiset Maatalous, Talous, Tilasto

Porotalouden kannattavuus on alkanut heiketä muutaman vuoden jatkuneen hyvän jakson jälkeen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) porotalouden kannattavuuskirjanpidon mukaan poronhoitovuonna 2017/18 porotalouden kannattavuuskerroin laski 0,4:ään edellisen vuoden 0,57:stä.

Kokonaistuottoa kertyi keskimäärin 40 980 euroa. Suurin osa tuotoista kertyi lihanmyynnistä. Poronlihan hinta pysyi edellisen vuoden tasolla ja myydyissä poronlihamäärissä ei tapahtunut suurta muutosta, joten myyntituotot pysyivät 19 400 eurossa. Paliskunnan maksamien työkorvausten osuus kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia, 5 880 euroon, vastaavasti liikenne- ja petovahinkokorvausten osuus laski edellisen vuoden 8 600 eurosta 7 600 euroon. Porotaloudessa tukien osuus kokonaistuotosta on noin14 prosenttia.

Kuva: Pixabay

Kustannuksissa kasvua

Tuotannosta aiheutuneet kustannukset nousivat poronhoitovuonna 2017/18 noin 11 prosenttia, 53 300 euroon. Kustannuseristä rehukustannusten osuus nousi kolmanneksella, lisäksi nousua oli tarhaus- ja tarvikekustannuksissa sekä paliskunnalle maksetuissa hoitomaksuissa. Tuotantokustannukset ilman yrittäjäperheen omaa palkkaa ja oman pääoman tuottoa olivat 30 600 euroa.

– Rehukustannusten kasvua selittää osaltaan ostorehujen hinnan nousu. Lisäksi pohjoisessa poronhoitovuoden 2017/18 kesä oli sateinen ja kevät myöhäinen. Pellolta saatiin korjattua heikko rehusato, joten jouduttiin turvautumaan ostorehuihin, toteaa tukija Marja Vilja Lukesta.

Yrittäjäperhe käytti keskimäärin 1 270 tuntia vuodessa poronhoitotöihin. Porotalouden työtunneista paliskunnalle tehdään noin 40 prosenttia. Omaa pääomaa oli porotalousyrityksillä keskimäärin 87 700 euroa. Omavaraisuusaste, eli oman pääoman osuus koko pääomasta, oli 90 prosenttia.  Eloporomäärä lisääntyi edellisestä vuodesta viidellä eloporolla, 197:ään eloporoon.

Alueittaiset kannattavuuserot suuria

Kun kaikista tuotoista vähennetään muuttuvat ja kiinteät kustannukset sekä poistot, saadaan yrittäjätulo. Se jää korvaukseksi yrittäjän työpanokselle ja koroksi yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle. Yrittäjätulo jäi keskimäärin 9 000 euroon, vähennystä edellisestä vuodesta on noin 30 prosenttia.

Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimuksen summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. Poronhoitovuonna 2017/18 porotalouden kannattavuuskerroin oli keskimäärin 0,40. Eri alueiden välillä kannattavuusvaihtelut ovat suuria. Paras kannattavuus saavutettiin pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevalla saamelaisalueella, jossa kannattavuuskerroin oli 0,60. Muulla erityisellä poronhoitoalueella kannattavuuskerroin painui miinukselle, -0,01:een, ja poronhoitoalueen eteläosan muulla poronhoitoalueella kannattavuuskerroin oli 0,44. Vastaavasti vuonna 2017 Pohjois-Suomen maatalouden kannattavuuskerroin oli 0,58.

Tuotoilla ei kateta kustannuksia

Keskimäärin lihakiloa kohti kertyi tuotantokustannuksia 24,7 euroa. Tuotot eivät riittäneet millään alueella kattamaan tuotannosta aiheutuneita kustannuksia kokonaan. Kustannuksista rahalla maksettavien kustannusten osuus on noin puolet, toinen puoli on laskennallisia kustannuksia, joihin sisältyvät poistot sekä omasta pääomasta ja työstä aiheutuvat kustannukset.

Porotalouden tulokset verkkopalvelussa

Porotalouden kannattavuusseurannan tulokset ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-sivustolla Porotalouden verkkopalveluissa. Tulokset perustuvat porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon, joka koostuu vuosittain 75:n yli 80 eloporoa omistavan porotalousyrityksen tiedoista.

Katso myös