Uutiset Metsä

Viime vuosien suurin megatrendi metsävaratiedoissa on ollut kolmiulotteisen tiedon keruu. Kun aiemmin metsien ominaisuuksista tehtiin päätelmiä satelliittikuvan sävyistä kahdessa ulottuvuudessa, uudet menetelmät ovat mahdollistaneet lisäksi latvuston suoran mittauksen.

Kuva: Luken arkisto
Kuva: Luken kuva-arkisto

Nyt 3D-aineistojen saatavuus on parantunut siinä määrin, että ne voidaan ottaa osaksi valtakunnallista inventointia. Kaikissa pohjoismaissa on yhteinen tavoite parantaa inventoinnin tehokkuutta ja luotettavuutta uusilla aineistoilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston (SNS) rahoittama CARISMA hanke palvelee yhteistyön syventämistä.

Miksi juuri nyt?

– Laserkeilausaineistoa on Suomessa kerätty jo reilun kymmenen vuoden ajan. Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) laserkeilausta ei ole voitu soveltaa sen kalleuden vuoksi. VMI tuottaa tällä hetkellä tilastollisen otannan perusteella tiedot Suomen metsistä joka vuosi ja metsävarakartan joka toinen vuosi, sanoo professori Annika Kangas.

Metsäkarttatuotantoa varten tarvitaan kattava ja tuore kaukokartoitusaineisto koko maasta. Nyt laserkeilauksen rinnalle 3D-tiedon keruumuotona on tullut fotogrammetrinen ilmakuvatieto. Ilmakuvia on toki käytetty metsävaratiedon tuottamiseen jo 1950-luvulta, ja kuvaparien avulla on silloinkin osattu laskea puiden pituus. Nyt tätä pituustietoa pystytään tuottamaan massatuotantona laajoille alueille, ja tietoa saadaan latvuksesta kokonaisuudessaan, ei pelkästään puiden pituuksista.

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Kaikilla pohjoismailla on tavoitteena tuottaa mahdollisimman laadukasta ja luotettavaa tietoa yhteiskunnan päätöksenteon tueksi. Kaukokartoituksella saatavan lisäinformaation avulla tietojen luotettavuutta voidaan parantaa. Suomessa VMI on jo 1990-luvulta alkaen käyttänyt satelliittikuvia inventoinnin lisätietona. Tulevaisuudessa tavoitteena on tuottaa inventointitulokset kaukokartoitusta hyväksi käyttäen entistä pienemmille alueille ja entistä luotettavammin, Kangas jatkaa.

Karttamuotoinen tieto on palvellut esimerkiksi monien eläinlajien elinympäristövaatimusten ymmärtämisessä. 3D-tiedolla tuotettujen karttojen luotettavuutta voidaan olennaisesti parantaa, ja mielekkäitä arvioita vaikkapa hakkuumahdollisuuksista saadaan metsikkökohtaisesti. Mitä tarkempia karttatietoja metsävaroista voidaan tuottaa, sitä tarkemmin voidaan analysoida maankäyttöpäätösten, kuten kaavoituksen, vaikutukset metsäluontoon ja hakkuumahdollisuuksiin. Tarkempi karttatieto auttaa myös metsien ja maankäytön muutosten seurannassa.

Miksi juuri pohjoismaat?

Pohjoismaat ovat toimineet metsävarojen inventoinnissa edelläkävijöinä koko maailmassa: Suomi, Ruotsi ja Norja aloittivat ensimmäisinä maailmassa valtakunnalliset inventoinnit vuosina 1919-1923. Tavoitteena on jatkossakin pysyä edelläkävijöinä inventoinnin kehityksessä. Tämä tavoite saavutetaan parhaiten tietoja jakamalla, yhteistyöllä ja toisten maiden hyvien käytäntöjen käyttöön ottamisella.