Uutiset Metsä

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen metsäkeskus selvittävät Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien keskittymät ja niiden puuraaka-ainepotentiaalin. Alustavien selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueella on lähes sata laajaa ensiharvennusrästien keskittymää.

Kuva: Juha Laitila, Luke.

Puun kysynnän on ennustettu kasvavan lähivuosina. Vaikka hakkuumäärät ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti, kohdistuvat ne edelleen pääsääntöisesti ensiharvennusleimikoita varttuneempiin kohteisiin. Pohjois-Suomen nuoret metsät ovat suurelta osin hyödyntämätön varanto. Ensiharvennuskohteiden määrä on kahden pohjoisimman maakuntamme alueella edelleen hälyttävä, noin 370 000 hehtaaria.

– Myöhässä olevat ensiharvennukset ovat myös metsänhoidollinen ongelma, sillä ne hidastavat ainespuun kasvua ja tämä voi puolestaan vaikuttaa negatiivisesti Suomen hiilitaseeseen. Nyt tavoitteena on saada ensiharvennusrästit paikannettua, puu liikkeelle ja parannettua metsänhoidon tasoa, toteaa tutkija Marja-Leena Päätalo Lukesta.

Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle –hankkeessa rästikeskittymistä valitaan joukko esimerkkikohteita, joille laaditaan kolme erilaista puun talteenottoketjua ja näille tarkat talouslaskelmat. Luken ja metsäkeskuksen asiantuntijat valitsevat kohteet yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa hankkeen työpajoissa 15.1. Tervolassa (Lapin keskittymät) ja 17.1. Pudasjärvellä (Pohjois-Pohjanmaan keskittymät).

Alustavien selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalta on löytynyt 45 yli 30 hehtaarin ensiharvennusrästikeskittymää ja Lapista yli 50 hehtaarin keskittymiä saman verran. Potentiaalisimpia keskittymiä, ts. sellaisia joille on valmis tiestö, on Pohjois-Pohjanmaalla jopa 20 ja Lapissakin 15.

Uutta tietoa ensiharvennusrästien sijainneista, korjuuoloista ja kertymistä

Hankkeessa tehtävien esimerkkilaskelmien avulla tarkastellaan, millaisia teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä puunkorjuuseen on valituilla kohteilla. Laskelmissa selvitetään myös, miten vaihtoehtoiset puunkorjuutavat vaikuttavat puuston myöhempään kehitykseen. Näin voidaan vertailla eri puunkorjuutapojen vaikutusta puuston rakenteeseen ja määrään päätehakkuuvaiheessa.

– Hankkeemme avulla metsänomistajille, koneyrittäjille ja puunostajille tarjotaan aivan uutta tietoa ensiharvennusrästikeskittymien sijainneista, korjuuolosuhteista ja hakkuukertymistä. Tällaista ”usean toimijan tietoa” ei toistaiseksi ole keskitetysti saatavilla Suomessa, kertoo Päätalo.

Keskittymien sijainti ja puustomäärä on tarkoitus esittää niin sanotuilla teemakartoilla.

– Kartoista on hyötyä muun muassa metsänhoitoyhdistyksille, jotka voivat käyttää tietoja ensiharvennuskohteiden löytämiseksi ja jopa keskittymien omistajien aktivoimiseksi esimerkiksi yhteishakkuisiin, kertoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskuksesta.

Hankkeen aikana järjestetään myös useita tilaisuuksia metsänomistajille ja metsäalan toimijoille puun osto- ja myyntimahdollisuuksista. Tilaisuudet painottuvat vuoteen 2020.

Tutkimusta rahoittaa EAKR-Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Euroopan unioni -logo  Vipuvoimaa EUlta logo