Uutiset Metsä
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen tiedote:

 

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen metsäkeskus käynnistävät ”Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin” (Lulume) -hankkeen Pohjois-Karjalassa. Sen tavoitteena on lisätä edellytyksiä itäsuomalaisten luonnontuoteyritysten liikevaihdon kasvattamiseksi.

Hankkeessa käynnistetään työ Pohjois-Karjalan metsien luomusertifioimiseksi sekä kehitetään metsänomistajille metsävaratietoon pohjautuvia työkaluja luonnontuotteiden tuotannon ja markkinoille saamisen lisäämiseksi.

Luomusertifoidussa metsässä kasvava tatti voisi saada kylkeensä nykyistä paljon korkeamman hintalapun. Kuva: Merja Lindroos, Luke.

Aloite metsien sertifiointiin on tullut alueen yrityksiltä. Tällä hetkellä sekä yritykset että aluetalous menettävät sertifioinnin tuoman, mahdollisesti huomattavankin arvonlisän. Maa- ja metsätalousministeriön MARSI-tilaston (luonnonmarjat ja -sienet) mukaan Pohjois-Karjalasta kerätään miltei 90 prosenttia valtakunnan sienisadosta. Tattien kohdalla osuus on vieläkin suurempi.

Luomusertifioinnin tuoma lisäarvo lopputuotetta myyvälle yritykselle on tuotekohtaista. Luomuliiton selvitysten mukaan se voi vaihdella jopa 30 prosentista sataan. Tämän lisäksi luomun suosio on kasvussa vientimarkkinoilla Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Suomessa on sertifioitu jo 12,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Nämä metsät sijoittuvat pääosin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Vaikka Pohjois-Karjalassa toimii Suomen suurimpia luonnontuoteyrityksiä, joiden tuotteista pääosa menee vientiin, ei Pohjois-Karjalan alueella ole vielä toteutettu metsien luomusertifiointia. Alueen metsistä olisi sertifioitavissa jopa 1,5 miljoonaa hehtaaria, toteaa tutkimuksen vastuututkija Henri Vanhanen Lukesta.

Sertifioinnista kilpailuetua myös Suomen puunjalostusteollisuudelle

Luonnontuotteiden luomusertifioinnin lisäksi hankkeessa selvitetään edellytyksiä sertifioinnin hyödyntämiseksi ja brändäämiseksi myös rakennuspuun markkinoinnissa.

– Yksikään toimija ei ole vielä toteuttanut luomusertifiointia puutavaralle tai puutuotteille kuten rakennuspuulle, vaikka sertifiointia hyödynnetään jo koristekasvituotannossa, esimerkiksi joulukuusten viljelyssä. Suomesta viedään huomattavia määriä puutavaraa ja jatkojalosteita Aasiaan ja Keski-Eurooppaan muun muassa rakennus-, puusepän- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Jos luomutukkipuulle saadaan rakennettua käytännössä toimiva malli, voidaan aikaansaada merkittäväkin imagotekijä suomalaiselle metsä- ja puualalle. Markkinoilla tämä voi tuoda puuntuottajille ja pk-yrityksille arvonlisää heidän tuotteilleen, toteaa professori Erkki Verkasalo Lukesta.

Hankkeessa parannetaan valtakunnallisesti myös luonnontuotealan yleistä toimintaympäristöä tuottamalla luonnontuotteiden kauppaa edistäviä, metsävaratietoa hyödyntäviä digitaalisia työkaluja. Palvelu tuotetaan Metsään.fi-palvelun tai muun vastaavan sivuston kautta.

Toimenpiteellä pyritään ohjaamaan metsänomistajia myymään ja aktiivisesti tuottamaan markkinoilla tarvittavia raaka-aineita tai vuokraamaan metsäalueitaan luonnontuotteiden tuotantoon.

– Raaka-aineiden saatavuus on yksi merkittävimmistä luonnontuotealan yritystoiminnan laajentamisen ja kansainvälistymisen haasteista. Yksi syy tähän on se, että metsänomistajat eivät ole tietoisia metsiensä luonnontuotteiden tuotantomahdollisuuksista. Uusilla työkaluilla pyritään kasvattamaan tuotantoa ja markkinoille tuloa ja näin luomaan uutta tulovirtaa erityisesti metsänomistajille keskittymällä jokamiehen-oikeuksien ulkopuolella oleviin tuotteisiin. Pohjois-Karjalassa tärkeitä raaka-aineita ovat ainakin koivunmahla, kuusenkerkät sekä lääkepihka, toteaa Suomen Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen.

Lulume-hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman kautta.