Uutiset Ilmasto, Kala, Yleinen, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkitaan mahdollisuuksia ja menetelmiä viljellä muun muassa rehuksi soveltuvaa pikkulimaskaa (Lemna minor) kalankasvatuslaitoksella. Jotta kalanviljely Suomessa voisi edelleen kehittyä, tarvitaan keinoja ravinnepäästöjen vähentämiseen ja kompensoimiseen. Monikäyttöinen pikkulimaska kykenee vähentämään sekä typpi- että fosforiravinteita. Siten sen viljely on keino kierrättää ja vähentää sisävesien kalankasvatuksen ravinteita.

Pikkulimaskan viljelyllä kotimainen kalarehu nousuun ja kalanviljelyn ympäristövaikutukset laskuun

Pasi Laajala kerää luonnonvaraista pikkulimaskaa Taivalkosken lammella. Homma hoituu haravanvarteen kiinnitetyllä ”siivilllä”. Varusteina ovat myös kahluuhousut ja ämpäri. Lammella kasvaa muutakin kuin pelkkää pikkulimaskaa, joka eritellään sekakasvustosta. Näitä istukkaita on sitten siirretty Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n kalanviljelylaitokselle, eli sinne missä PIKKULI-hankkeen kenttäkokeet tehdään.

Pikkulimaska on kelluva, pieni apilanmuotoinen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisesti rehevöityneissä vesissä, kuten lammikoissa ja ojissa. Pikkulimaska sisältää erittäin paljon proteiineja ja sen viljely- ja korjuumenetelmät ovat yksinkertaisia, toisin kuin esimerkiksi levillä. Siten se soveltuu hyvin kasvatettavaksi kalankasvatuslaitoksilla sekä maatalouden ravinnepitoisissa valumavesissä.

Pikkulimaskan viljelyn tavoitteena on vähentää kalanviljelyn ympäristövaikutuksia, kierrättää kalankasvatuksen ravinteita ja tuoda viljelytoimintaan uusi kannattavasti myytävä tuote.

Kalanviljelyn ravinteet on tähän asti tuotu Suomeen ulkomailta. Viljelyssä on käytetty suurimmaksi osin eläinperäistä kalarehua. Suomen proteiiniomavaraisuus rehukasveissa on vain 25 % luokkaa. Ravinnetase on siten tuottanut vesistöihimme ulkopuolisia ravinteita. Toissijaisena kalanrehun proteiinilähteenä on alettu käyttää pääasiassa Suomeen ulkomailta tuotuja kasviproteiineja, erityisesti soijaa tai auringonkukkarouhetta.

− Kierrättämällä pikkulimaskan ravinteita kalanrehuksi, ulkomaiset ja eläinperäiset proteiinilähteet voidaan korvata kotimaisilla kasviperäisillä vaihtoehdoilla, Luken Pikkuli-hankkeen projektipäällikkö Pasi Laajala kertoo.

Limaska houkutteli lintuja aterialle – nyt viljely on hyvässä vauhdissa ja linnuiltakin suojauduttu

Pikkulimaskan vesiviljelyä kokeillaan ja kehitetään yhteistyössä Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n kanssa. Tarkoitus on tutkia käytännön mahdollisuuksia viljellä pikkulimaskaa kalankasvatuksen ohessa. Yrityksen kalankasvatuslaitokselle Taivalkoskelle on kunnostettu tarkoitukseen sopiva kasvatusallas.

Pikkulimaskan viljely lähti hyvin käyntiin ja kalankasvatuslaitoksen ulkopuolella sijaitsevat kasvatusaltaat peittyivät vauhdilla vaaleanvihreällä kasvustolla. Luonto kuitenkin yllätti viljelijät aiemmin kuin oli varauduttu:
− Varauduimme siihen, että linnut saattavat tehdä kasvustolle tuhojaan vasta syksyllä, mutta telkän poikue pelmahtikin altaalle aterioimaan heti kesän alusta. Kesän mittaan opimme, että esimerkiksi tavi pystyy laskeutumaan pieneenkin lampareeseen mutustamaan kasveja. Oppirahat on maksettu ja kasvusto on suojattu linnuilta myös ilmasta, Laajala kertoo nyt jo naureskellen.

Pikkulimaskassa yritys- ja tuotepotentiaalia − sopisi myös ihmisen lautaselle tai luomulannoitteeksi

Rehutuottaja Raisioagro Oy toimii hankkeessa ulkopuolisena kumppanina ja rehuasiantuntijana. Raisioagro on ainoa kotimainen kalanrehun valmistaja ja se tuottaa Suomessa käytettävästä kalanrehusta noin puolet.

Pikkulimaskassa olisi ominaisuuksiensa puolesta yrityspotentiaalia laajemminkin.

Pikkulimaska on erittäin ravinteikas ja monipuolinen kasvi, joka kelpaisi erinomaisesti myös ihmisen ravinnoksi. Proteiinin lisäksi kasvi sisältää hyvänlaatuisia rasvahappoja, hiilihydraatteja sekä betaglukaania, joka on tunnetusti terveysvaikutteinen hiilihydraatti esimerkiksi kaurassa. Pikkulimaska soveltuu sellaisenaan myös ihmisravinnoksi, ja muistuttaa maultaan lähinnä lehtisalaattia.

Viimeinen käyttömahdollisuus kasville on kaasuttaminen bioreaktorissa tai lisäaineena kompostissa, jolloin vedestä sidotut ravinteet saadaan kiertämään maanviljelyyn ilman teollisesti tuotettuja lannoitteita. Saatava biokaasu voidaan käyttää sellaisenaan lämmitykseen tai jalostaa liikenteen polttoaineeksi. Limaskasta tuotettu lannoite täyttäisi myös luomukriteerit.

− Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin rahoittaman Pikkuli-hankkeen ohella Lukessa on ALLE-hanke, jonka puitteissa tutkitaan pikkulimaskan perusbiologiaa, kuten ravinteiden ottoa ja arvokomponenttien tuotantoa. Nämä siniseen biotalouteen liittyvät hankkeet täydentävät toisiaan, Laajala kertoo Luken tutkimus- ja kehitystyön kokonaisuudesta.

Kirjoittaja: Kaisa Nieminen