Uutiset Maatalous, Ympäristö

Tietoa peltolohkojen ravinnetaseista voidaan hyödyntää maatalouden vesiensuojelussa. Tuoreessa tutkimuksessa peltolohkojen typpitaseille kehitettiin tulkintamalli, joka liittää taseiden arvot viljelystä aiheutuviin ympäristöriskeihin.

Ravinnetaseilla kuvataan pelloille annettavan lannoituksen ja sieltä saatavan sadon välistä tasapainoa. Nykyinen vapaaehtoinen maatalouden ympäristökorvaus säätelee viljelykasvien lannoituksen enimmäismääriä, mutta ei kiinnitä riittävästi huomiota lannoituspanoksilla saavutettavaan satoon. Ravinnetaseet sen sijaan yhdistävät nämä kaksi olennaista tietoa, ja ne voisivat ohjata viljelyä kestävään suuntaan paremmin kuin pelkät lannoitusrajoitukset.

Peltojen typpitase oli ympäristön kannalta korkea ja typpivalumien riski oli suuri noin neljäsosalla tutkituista ohra- ja kaurapelloista. Samanlainen tulos saatiin tärkkelysperunan viljelyssä. Toisaalta noin puolella pelloista näitä kasveja viljeltäessä typpitase oli niin matala, että huuhtoumien riski oli pieni.

Kevätvehnän typpitaseet olivat muita kevätviljoja korkeampia. Korkeimmat typpitaseet syntyivät sokerijuurikkaan, kevätrypsin, syysvehnän ja rukiin viljelyssä.

Viljelymenetelmillä ympäristölle edullisiin typpitaseisiin

Ympäristön kannalta edulliseen typpitaseeseen pääsivät ne pellot, joilla oli onnistuttu saavuttamaan hyvä satotaso ilman korkeaa typpilannoitusta. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että joillakin maatiloilla käytetyt viljelymenetelmät tuottivat jatkuvasti ympäristön kannalta hyvän tuloksen.

Vastaavasti korkean typpitaseen peltolohkoille oli annettu suuria typpilannoitemääriä tai sato oli jäänyt poikkeuksellisen heikoksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokin muu tekijä kuin typpilannoitus rajoitti sadonmuodostusta, mutta tutkimuksen taustatiedoista ei löytynyt selkeitä syitä huonoihin satotasoihin. Mahdollisesti sato on jäänyt heikoksi maan rakenneongelmien vuoksi, mikä ilmeni erityisesti epäsuotuisina kasvukausina.

Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Perunantutkimuslaitos ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus tarkastelivat 220 000 peltolohkohavainnon aineistoa ravinnetaseista vuosilta 1988–2014 ympäristön ja talouden näkökulmista sekä asettivat ravinnetaseille viitearvoja. Aineiston tuottivat Eviran viljasadon laatuseuranta, Mytvas-seurantatutkimukset, ProAgrian lohkotietopankki, TEHO- ja TEHO Plus -hankkeet, tärkkelysperunan viljelijät, Raisio Oy ja Agrimarket.