Uutiset Maaseutu, Maatalous

Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen eli dronen avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn.  Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on. 

Tutkija Roope Näsi valmistelee dronen lähtöä. Nosto tapahtuu manuaalisesti, tämän jälkeen drone hakeutuu tietokoneelle määritellylle reitille ja lentää sen itsenäisesti. Kuva: Vera Kauppinen.

Drone-lennot ovat osa isompaa hankekokonaisuutta, jossa pyritään kehittämään suomalaista maataloutta ilmastokestävämpään suuntaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa selvitetään peltojen sadontuottokykyä 20 pilottitilalla yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Pilottitilat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja edustavat kattavasti suomalaista maataloustuotantoa.  Drone-lentoja on tehty neljällä pilottitilalla, ja niiden tarkoituksena on tarkentaa satelliittikuvien avulla tehtyä analyysiä. Tämän lisäksi viljelijöiltä kerätään havaintoja peltojen kunnosta ja saaduista sadoista lukuisten muiden hyödynnettävien aineistojen rinnalle.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tehty drone-kaukokartoituksen tutkimusta vuodesta 2008.

Dronen lentokorkeus on maksimissaan 140 metriä, eikä normaalin rajoissa pysyttelevästä tuulesta ole haittaa. Kuva: Vera Kauppinen.

– Droneja voidaan käyttää pellolla sadontuottokyvyn laskemisen lisäksi muun muassa kasvien kunnon määrittämiseen, karjan laskentaan sekä täsmälannoituksen suunnitteluun. Drone-kaukokartoituksen käyttömahdollisuuksia keksiessä vain mielikuvitus on rajana. Esimerkkejä tutkimuksestamme löytyy nettisivuiltamme dronefinland.fi, kertoo tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta.

Sadontuottokykyä arvioivaa aineistoa kootaan avaruudesta, taivaalta ja pelloilta

OPAL-Life-hanke järjesti 19.7.2017 Limingassa Tuomas Sohlon maatilalla drone-ilmakuvauslennon. Viljelijä odottaa drone-lentojen paljastavan kasvuston kunnon lisäksi sen, miten salaojat toimivat ja milloin sato kannattaa korjata.

– Uskon, että tulevaisuudessa drone-lennokit ottavat paikkansa maataloudessa. Ilmasta käsin pellon huonotuottoiset lohkot löytyvät, minkä jälkeen syitä voi tarkemmin selvittää ja tehdä tarvittavat toimenpiteet satojen kasvattamiseksi, sanoo Tuomas Sohlo.

Ilmakuvauslennon jälkeen pelloista otetaan kasvustonäytteet. Sadontuottokykyä arvioivaa aineistoa kootaan siis avaruudesta, taivaalta ja pelloilta.

– Vaikka uudet menetelmät kehittyvät huimaa vauhtia, on myös perinteisillä kenttätöillä tärkeä merkitys tutkimukselle, sanoo Luken tutkimusmestari Maria Vanhatalo.

Tutkimusmestari Maria Vanhatalo ottaa biomassanäytettä pellosta kehikon avulla. Kuva: Vera Kauppinen.

Pellolta kerätään kehikkonäyte, jonka avulla voidaan määrittää tarkka satotaso. Näytteenottokohtien koordinaatit mitataan GPS-mittarilla, jotta tuloksia voidaan verrata dronen ottamiin kuviin.

Viljelijäyhteistyö on keskeistä tulevaisuuden maatalouden kehittämistyössä.

– Lähdemme liikkeelle maatalouden kestävän tehostamisen periaatteesta. Se pitää sisällään kestävän kehityksen kolme pääkohtaa: on huolehdittava ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Viljelijöiden näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa, jotta tämä voi onnistua, Luken tutkija Jaana Sorvali

Kestävyys huomioidaan myös OPAL-Life-hankkeessa kehitettävässä pellonkäyttöä optimoivassa työkalussa, jonka yksi elementti peltojen sadontuottokyvyn arviointi on. Pellonkäytön optimointi tuottaa myös ilmastohyötyjä, kun panokset kohdennetaan hyvätuottoisille lohkoille ja huonompien annetaan levätä. Maankäyttömuutokset ovat tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta.

OPAL-Life (2015-2020) on EU:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan. Luken koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria. Lisäksi hankkeessa on mukana 20 ympäri Suomen sijaitsevaa pilottimaatilaa.