Uutiset Metsä, Talous

Energiatuotantoon käytettävät hakkutähteet ja rangat varastoidaan sään armoilla tienvarsilla ja metsäpalstoilla. Sääolosuhteet vaikuttavat siihen, miten energiabiomassa kuivuu ja millaisia laatumuutoksia siinä tapahtuu.

Tähän mennessä päätös siitä, milloin energiajakeet ovat valmiita polttoon, on tehty kokemusperäisesti, varman päälle pelaten. Hakkutähteiden ja rankojen seisottaminen pitkään varastossa aiheuttaa kuitenkin yrityksille kustannuksia.

Luonnonvarakeskus (Luke) on yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, VTT:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa luonut matemaattisen mallin, jonka avulla tiedetään, milloin energiajae on kuivaa poltettavaksi.

Big datan unelmaesimerkki

Luken johtava tutkija Lauri Sikanen pitää toteutusta todellisena big datan unelmaesimerkkinä.

– Tieto minkä tahansa Suomen maantieteellisen paikan säähistoriasta, kuten sademäärästä, tuulen nopeudesta ja ilmankosteudesta saadaan Ilmatieteen laitokselta. Tähän dataan on yhdistetty tieto varastojen sijainnista. Näin malli voi tuottaa laatuennusteen eli tiedon kosteudesta kyseisenä hetkenä jokaiselle varastolle, Sikanen kertoo.

Kun yritys tietää, mikä on varaston kosteusarvo, on helppo päättää, mikä varasto haetaan poltettavaksi. Aiemmin tätä tietoa ei ollut ja sen vuoksi polttoon saattoi tulla vähän mitä sattuu. Kustannussäästöä syntyy, kun hakerekkaa ja hakkuria ei enää lähetetä väärään paikkaan.

Malli osaksi energiapuun kauppaa keväällä 2017

Sikasen mukaan yritykset ovat pitäneet mallin kehitystä hyvänä juttuja ja ovat myös rahoittaneet kehitystyötä Tekesin ohella. Kun malli saadaan yrityksissä osaksi heidän tietojärjestelmiään, voivat he suunnitella energiajakeen polton niin, että lopputulos on taloudellisesti mahdollisimman hyvä. Malli on vapaasti yritysten käytettävissä.

Luonnonvarakeskus tuo hakkuutähteen kuivumismallit osaksi energiapuun kauppaa keväällä 2017. Uudet mallit ovat tarkempia kuin aiemmat staattiset mallit.