Uutiset Ilmasto, Maaseutu, Metsä, Ympäristö

Soiden monimuotoisuus on heikentynyt viime vuosikymmeninä tehtyjen ojitusten seurauksena. Ennallistamisen avulla suot voitaisiin palauttaa lähemmäs luonnontilaa myös nykyisten suojelualueiden ulkopuolella. Kansalaisten näkemyksiä ennallistamisesta kerätään uudessa suurhankkeessa. Uusista käyttövaihtoehdoista kerrotaan 13.3. järjestettävässä ”Kelvottomat käyttöön” -seminaarissa Oulussa.

Suoalueiden monimuotoisuuden kehityssuunta on huolestuttava. Paitsi että monet soilla elävät harvinaiset kasvi-, hyönteis- ja lintulajit ovat uhanalaistuneet, myös suolla elävät yleiset lajit ovat taantuneet. Tämä myös näkyy marjanpoimijoille heikentyneinä marjasatoina.

– Ennallistamista on tähän mennessä toteutettu pääasiassa sellaisilla valtion luonnonsuojelualueilla, joiden suot on ojitettu ennen suojelua. Koska soiden monimuotoisuuden taantuminen kuitenkin jatkuu, kannattaisi pohtia ennallistamista myös suojelualueiden ulkopuolella, kehottaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Anne Tolvanen.

Milloin ennallistaminen kannattaa ja kuka maksaa viulut?

Suomessa on lähes miljoona hehtaaria suojelemattomia ojitettuja soita, joilla metsätalous ei ole kannattavaa. EU:n rahoittamassa LIFEPeatLandUse-hankkeessa Luken tutkijat ovat laskeneet ennusteet tällaisten heikkotuottoisten soiden käyttövaihtoehdoille, eli taloudelliselle hyödyntämiselle tai monimuotoisuuden parantamiselle.

– Laskelmat osoittavat, että joillakin soilla kannattaa edelleen harjoittaa metsätaloutta, jotkut kannattaa jättää nykytilaan, mutta monille soille ennallistaminen tarjoaa hyvän tilaisuuden palauttaa niiden vesitalous ja monimuotoisuus lähemmäs luonnontilaa, Tolvanen toteaa.

Luken ja Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä LIFEPeatLandUse-hankkeen ”Kelvottomat käyttöön” -loppuseminaarissa 13.3. klo 9.30–14 esitellään heikkotuottoisten soiden käyttövaihtoehtoja. Tilaisuuden tapahtumapaikka: Pohto, Vellamontie 12, Oulu.
https://www.lyyti.fi/p/Kelvottomat_kayttoon_8510
Tilaisuus Oulussa on täynnä, mutta mediat voivat vielä ilmoittautua mukaan: ulla.ramstadius@luke.fi

Seminaarin esitykset löytyvät tilaisuuden jälkeen tästä

Uusi hanke hakee vastaukset

Ennallistamisesta saatavia hyötyjä ja hyödynsaajia sekä kustannuksia ei ole vielä kokonaisvaltaisesti kartoitettu. Luke selvittää ennallistamisen sosioekonomisia hyötyjä ja niiden jakautumista uudessa EU-rahoitteisessa Hydrologia-Life-hankkeessa, jonka budjetti on lähes 9 miljoonaa euroa. Siinä kartoitetaan muun muassa kansalaisten mielipiteitä soiden ennallistamisesta, pienvesien kunnostuksesta sekä ennallistamisen virkistys- ja matkailuvaikutuksista. Lisäksi kartoitetaan ennallistamisen aluetaloudelliset vaikutukset.

– Tässä Hydrologia-LIFE-hankkeessa selvitämme sekä veronmaksajille lankeavia kustannuksia että myös sitä, kuinka paljon monimuotoisuuden palautuminen voi parantaa vesistön laatua ja alueen virkistys- ja matkailuarvoa. Arvioimme myös, kuinka ennallistamista toteuttavat toimijat voivat työllistyä ja paikalliselinkeinojen harjoittajat saada lisäansioita, kertoo Tolvanen.

Ensimmäinen Hydrologia-Life-hankkeen kysely lähtee liikkeelle Otakantaa-palvelun kautta maaliskuun lopussa 2018. Kyselyssä kartoitetaan kansalaisten mielipiteitä soiden ennallistamisesta ja pienvesien kunnostuksesta.

Hydrologia-Life-hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, kumppaneita on mukana yhdeksän:
Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset, Suomen Metsäkeskus, Tapio Oy, Luonnonvarakeskus, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Metsähallitus Metsätalous Oy.