Uutiset Maaseutu, Maatalous

Suomalaiset tutkimustulokset neonikotinoidipeittauksen haitallisuudesta ovat erilaisia kuin ne, mihin Euroopan komissio on perustanut kieltonsa. Suomessa peittauksen jäämätasot ovat niin alhaisia, ettei akuuttia haittaa mehiläisille näytä olevan.

Euroopan komissio rajoitti vuonna 2013 neonikotinoidivalmisteiden käyttöä ja kielsi ne kylvösiementen käsittelyssä eli peittauksessa pölyttäjien suosimilla kasveilla, kuten rypsi ja rapsi. Neonikotinoidit ovat hermomyrkkyjä, joita käytetään torjunta-aineiden tehoaineina. Päätös tehtiin, koska Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) riskiarvioinnin mukaan neonikotinoidien käyttö mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla haittaa mehiläisten ja muiden pölyttäjien elämää.

Suomi vastusti komission päätöstä. Luonnonvarakeskus ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käynnistivät sen jälkeen Neomehi-hankkeen, jossa tutkittiin, millaisia vaikutuksia rypsinviljelyssä käytettävillä neonikotinoideja sisältävillä torjunta-aineilla on mehiläisiin. Epäillyt riskit niiden haitallisuudesta olivat peräisin eteläisemmistä viljelyolosuhteista.

Tutkimustulokset Suomesta ovat erilaisia kuin ne, mihin komissio perusti päätöksensä.

– Kylvösiementen neonikotinoidipeittauksella ei näytä olevan välitöntä vaikutusta mehiläisten selviytymiseen Suomessa, sanoo pian päättyvää hanketta johtanut tutkija Jarmo Ketola Luonnonvarakeskuksesta.

Neonikotinoidijäämät vähäisiä mehiläispesissä

Neomehi-hankkeessa tutkittiin pelto-olosuhteissa rypsin kylvösiemenen peittausaineen vaikutusta mehiläisiin kahden kasvu- ja talvikauden aikana. Osalle rypsilohkoista tehtiin lisäksi neonikotinoidiruiskutuksia kukinnan aikaan kumpanakin kesänä. Koepelloilla seurattiin kasvustoa, lentävien pölyttäjien lukumääriä ja arvioitiin mehiläisten pärjäämistä tutkimuspesissä. Lisäksi tutkittiin jäämiä kasveista, mehiläisistä sekä niiden keräämästä siitepölystä ja hunajasta.

Tutkimustulosten perusteella neonikotinoidijäämät kulkeutuvat mehiläispesiin siitepölyn ja meden mukana.

– Jäämätasot pesänäytteissä olivat niin alhaisia, että akuutti haitta mehiläisille on epätodennäköistä. Tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sulkea pois esimerkiksi lisääntymisen ja suunnistuskäyttäytymisen häiriöihin liittyviä riskejä, sanoo Eviran erikoistutkija Kati Hakala.

Samoilla linjoilla oli myös mehiläistenhoidon tutkimuspalveluja hankkeelle tuottanut yrittäjä Lauri Ruottinen.

– Peittausaineista ei ilmennyt välitöntä haittaa mehiläispesille tutkimuksen aikana. Koeasetelma ei kuitenkaan sulje pois muita tekijöitä, jotka voivat olla syynä aikuisten mehiläisten määrän muutoksiin, hän sanoo.

Pelkona rypsin ja rapsin viljelyhalukkuuden väheneminen

Neonikotinoideille ei ole tällä hetkellä korvaavia vaihtoehtoja. Pienet kovakuoriaiset, kuten aaltojuovakirpat, häiritsevät keväisin rypsin ja rapsin taimien kasvua. Pahimmillaan sadon laatu ja määrä kärsivät.

Suomessa pelätään, että torjunta-aineiden käyttökielto vaikuttaa öljykasvien viljelyvarmuuteen ja vähentää viljelyhalukkuutta.

– Tällöin rypsin ja rapsin käyttö kotimaisena raaka-aineena kasviöljyssä, elintarvikkeissa, valkuaislähteenä kotieläinten rehuissa ja polttoaineissa vaarantuu. Kukkiva rypsi ja rapsi ovat samalla mehiläisten kannalta tärkeitä ravintokasveja ja mikäli öljykasvien viljely vähenee, vähenevät myös kasvinvuorotuksesta saadut edut, taustoittaa tutkija Jarmo Ketola.

Öljykasviala on pienentynyt mutta ei romahtanut viime vuosina, koska sekä viime että tänä vuonna Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeusluvan peittausaineiden käyttöön. Tukes on myöntänyt poikkeusluvan myös vuodelle 2016. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA käy läpi parhaillaan neonikotinoidivalmisteiden käyttöön liittyvää uutta tutkimustietoa. Vielä ei tiedetä, milloin Euroopan komissio tarkastelee vuonna 2013 tekemäänsä päätöstä rajoittaa valmisteiden käyttöä.

Neomehi-hankkeen loppuseminaari järjestettiin 4.12.2015 klo 12:00-15:00 Helsingissä https://www.lyyti.in/neomehi