Uutiset Maatalous, Ruoka, Talous

Afrikkalaisten pienviljelijöiden sopeutuminen maailmanlaajuisiin haasteisiin edellyttää uusia valmiuksia ja naisten voimaannuttamista, osoittaa Helsingin yliopistossa valmistunut väitöskirja. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja väestönkasvu uhkaavat Afrikan ruokaturvaa.

Suuri osa Afrikassa syödystä ruoasta on pienviljelijöiden tuottamaa. Tuotanto voisi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä tehokkaampaa.

”Tämä on ongelma paitsi paikallisten myös maailmanlaajuisten luonnonvarojen kannalta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos aiheuttavat tulevina vuosina ongelmia, joiden vuoksi meillä ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää resurssejamme tehottomasti”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Mila Sell, joka väittelee Helsingin yliopistossa.

Asia on tärkeä myös ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmasta. Kaikilla tulisi olla samat perustavanlaatuiset oikeudet, joihin kuuluu myös ruokaturva. Sellin tutkimus keskittyy afrikkalaiseen pienviljelyyn, erityisesti naisten rooliin ja siihen, miten tehokkuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa tukemalla pienviljelijöiden valmiuksia.

Koulutus ja tasa-arvo voimaannuttavat

Etiopiassa ja Ugandassa tehdyn kolmiosaisen tutkimuksen merkittävin tulos liittyy pienviljelijöiden koulutuksen tärkeyteen. Myös naisten voimaannuttaminen (empowerment) vaikuttaa ratkaisevasti maatalouden tehokkuuteen.

Ugandalainen nainen ja lapsi matoke-lastin kanssa. Matoke on ruoanlaitossa käytettävä banaani, joka on ugandalaisen keittiön perusraaka-aineita. Kuva: Mila Sell.

Tulokset osoittavat, että naisten viljelypalstojen tuotantoteho on vähäisempi kuin palstojen, joita viljelevät miehet tai sekä miehet että naiset. Naisten suurempi osuus kotityöstä selittää ainakin osan erosta.

”Tutkimus osoitti selvästi, että naisen asema perhekunnassa vaikuttaa ratkaisevasti hänen lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa harjoittaa maataloutta tehokkaasti. Koska naiset käyttävät huomattavasti miehiä enemmän aikaa kodin askareisiin, kuten ruoanlaittoon ja siivoamiseen, perhekunnan koko vaikuttaa heihin enemmän: mitä suurempi perhekunta, sitä heikommin naisen vastuulla oleva viljelymaa tuottaa”, Sell toteaa.

Naisten viljelypalstojen teho kuitenkin paranee, jos naiset käyvät ansiotyössä viljelyn ja kodinhoidon ohella. Tämä tukee aiempia tuloksia, joiden mukaan työssäkäynti kodin ulkopuolella vaikuttaa myönteisesti kotitalouden hyvinvointiin.

Kodin ulkopuolella tehtävän ansiotyön lisäksi on havaittu yhteys naisten voimaantumisen ja iän sekä miesten kanssa tasavertaisen koulutustason välillä. Toisaalta on todettu negatiivinen yhteys voimaantumisen ja perhekunnan suuren koon ja alle viisivuotiaiden lasten määrän välillä. Molemmat tekijät lisäävät kotityön määrää.

Paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja

Toinen ja kolmas osatutkimus olivat osa FoodAfrica-hanketta, jossa kerättiin tietoja 1 400 ugandalaisperhekunnasta, muun muassa perheen jäsenistä, omaisuudesta ja maanviljelykäytännöistä. Lisäksi osatutkimuksissa keskityttiin naisten vaikutusvaltaan ja heidän asemaansa päätöksenteossa.

Kolmas osatutkimus liittyi Suomen Akatemian rahoittamaan Soilman-hankkeeseen, jossa perustettiin ns. Innovation Platform -alusta, joka tarjoaa paikallisille etiopialaismaanviljelijöille mahdollisuuden järjestäytyä tietyn teeman ympärille ottamalla käyttöön uutta maanviljelytekniikkaa.

Lue lisää: Näkemiin nälälle: Etiopian maanviljelijät parantavat satoaan typensitojabakteereilla

Alustaa käytetään myös muiden asioiden käsittelyyn sekä keskusteluun ratkaisuista, jotka soveltuvat paikallisiin haasteisiin.

”Innovation Platform -alustamme osallistujista erityisesti naiset muuttuivat huomattavasti kahden toimintavuoden aikana. He oppivat puolustamaan oikeuksiaan ja ilmaisemaan mielipiteitään eri yhteyksissä”, Sell kertoo.

Noin 70 % Afrikan väestöstä on pienviljelijöitä. He ovat köyhin ja ruokaturvanäkökulmasta katsottuna haavoittuvin väestöryhmä. Heidän tukemiseensa tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja, joita pienviljelijät ja heidän sidosryhmänsä voivat käyttää innovaatiotoiminnassa. Tähän innovaatiotoimintaan osallistuminen edellyttää voimaannuttamista.

”Tarkoituksena on, että tutkimustuloksien perusteella voidaan muotoilla suosituksia esimerkiksi päätöksentekijöille ja siten kehittää havainnollisia suuntaviivoja maatalousalan sidosryhmille. Tämän oletetaan johtavan konkreettisiin muutoksiin esimerkiksi paikallispolitiikan koulutuslinjauksissa ja maatalousneuvonnassa”, Sell toteaa.

*

FM Mila Sell väittelee 14.12.2018 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Innovation Capacity and Women Empowerment – Identifying constraints and pathways towards sustainability, improved productivity and livelihood of small-scale farmers in Africa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa luentosali B2, Latokartanonkaari 7.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Agricultural Economics. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Teksti: Christa Liukas

Katso myös