Uutiset Ilmasto, Kala, Ruoka, Ympäristö

Muuttuneet kulutustottumukset ovat nostaneet kotimaisten luonnonkalojen, kuten särjen kysyntää. Särki onkin yksi rehevöityneistä ja ilmastonmuutoksen myötä lämpenevistä vesistä hyötyvä laji. Osittain juuri ilmastonmuutoksen ansiosta myös muut sisävesien saaliskalat ovat kasvattaneet muikun rinnalla merkitystään. Kasvavaan luonnonkalojen kysyntään pyritään vastaamaan sisävesikalastusta kehittämällä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kalakantoihin vaihtelevat. Toisaalta useat kylmissä vesissä viihtyvät kalalajit tulevat vähenemään eteläisestä Suomesta, toisaalta lämpimän veden lajit runsastuvat ja leviävät pohjoisemmaksi. Lämpötilojen nousu pidentää kalojen kasvukautta, mistä hyötyvät erityisesti kevät- ja kesäkutuiset lajit, kuten ahven, kuha ja särki.

Kysyntä on kasvattanut särkisaaliita, kuhasaaliit jopa kuusinkertaistuneet

Koko sisävesikalastus on tähän asti ollut lähes kokonaan muikun varassa. Viime aikoina myös muiden sisävesien saaliskalojen merkitys on kuitenkin lisääntynyt.

Tammikuussa on mm. muikun ja kuhan pyyntisesonki. Kuva: Pro Kala.

Ilmastonmuutoksen lämmittämien pitkien kesien sekä istutusten ansiosta erityisesti kuhakannat ovat kasvaneet. Kuhasaalis on yli kuusinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mikä on nostanut myös sisävesisaaliin arvoa.

− Sisävesillä kuhasaalis oli vuonna 2017 783 tonnia. Kuhasaaliista 78 % pyydetään sisävesiltä ja tärkeimmät pyyntimuodot ovat verkot ja rysät. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tapio Keskinen kuvailee kuhan saaliiden kehitystä.

Myös kysyntä on muuttunut. Kotimaisesta luonnonkalasta valmistetuille tuotteille on markkinoilla kasvava kysyntä. Hyvä esimerkki tästä on lisääntynyt särjen kulutus kotikeittiöissämme.

− Vuodesta 2008 vuoteen 2017 särkisaalis on kasvanut 50 %. Toisaalta särkisaaliin tilastointi voi olla puutteellista, koska iso osa hoitokalastussaalista jätetään edelleen kokonaan hyödyntämättä tai syötetään minkeille ja ketuille, Keskinen kuvailee.

Helmikuun toisena tiistaina 12.2. vietetään Kansallista kalakeittopäivää, jolloin on maistuu esimerkiksi tämä aurinkoinen kalakeitto. Resepti löytyy täältä: https://www.prokala.fi/resepti/aurinkoinen-kalakeitto/. Kuva: Pro Kala.

Sisävesien merkitys luonnon ruokakalan tuottajana jatkaa kasvuaan

Sisävesien kaupallinen kalastus tuottaa ihmisten kuluttaman kotimaisen kalansaaliin kokonaisarvosta reilut 70 %.

− Sisävesikalatalouden saaliille on hyvä kysyntä, mutta tarjontaa ei ole riittävästi. Käytännössä rajoittavia tekijöitä ovat hajallaan olevat resurssit sekä lupapolitiikka. Luke on mukana kehittämässä sisävesikalastusta muun muassa EU:n rahoittamissa kalastuksen innovaatio-ohjelmissa (www.merijakalatalous.fi) ja Pyhäjärvi-instituutin koordinoimassa Tanakka-hankkeessa, Tapio Keskinen kertoo.

Sisävesien kaloista muikkua syödään edelleen eniten

Suomalaiset söivät vuonna 2017 hieman yli kilon (filepainona) kotimaisesta kaupallisesta kalastuksesta peräisin olevaa kalaa. Tästä noin puolet oli muikkua (490 g) ja neljännes (280 g) silakkaa. Muikun kulutus on hieman kasvanut viime vuosina, mikä näkyy myös muikkusaaliin nousuna. Kolmanneksi eniten suomalaiset söivät kuhaa, mutta filepainona vain 70 g/asukas. Rahallisesti mitattuna muikku on kulutetusta saaliista yli puolet ja kuha 18 %.

Muikkusaaliista pääosa (91 %) pyydetään sisävesiltä. Tärkein pyyntimuoto on trooli avovesiaikaan ja talvella nuotta.

Kaupallisen sisävesisaaliin kehitys 2008−2017.