Uutiset Ruoka
Lehtisalaatti on kevyt ja terveellinen raaka-aine vaikkapa ruokaisaan lounassalaattiin.
Lehtisalaatti on kevyt ja terveellinen raaka-aine vaikkapa ruokaisaan lounassalaattiin.

Salaatteja kannattaa syödä päivittäin, jokaisella aterialla ja niiden välissäkin. Salaatit ovat terveellisiä, kevyitä ja ravitsevia. Valikoimasta löytyy väriä ja makua joka lähtöön.

Noin 30−40 vuotta sitten salaatteja tehtiin ainoastaan pehmeälehtisestä keräsalaatista ja kiinankaalista. Vähitellen rapealehtinen jäävuorisalaatti valtasi markkinat. Nyt kauppojen myyntipöydät pursuavat erinäköisiä ja -makuisia salaatteja.

Salaatin kulutus kasvussa

Suomalainen syö salaatteja noin sata grammaa viikossa, mikä on vain yhden ruukkusalaatin verran. Onneksi salaatin kulutus on kasvussa. Uusien ravitsemussuositusten mukaan juureksia, marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja sieniä tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä eli viidestä kuuteen annosta. Salaattina yksi kasvisannos on noin puolitoista desilitraa.

Suosituin salaatti tällä hetkellä on rapea jääsalaatti, joka on jäävuorisalaatin ja lehtisalaatin risteytys. Myös jäävuorisalaatti, lehtisalaatti ja pehmeälehtinen keräsalaattikin pitävät edelleen pintansa.

Viime vuosina eniten suosiotaan ovat nostaneet rucola, roomansalaatti, tammenlehtisalaatti, lollorosso ja erilaiset valmiiksi silputut ja pestyt salaattisekoitukset.

Tuoreita kasvihuonesalaatteja saa läpi vuoden, mutta kohta on isojen ja mehukkaiden avomaansalaattien aika. Niitä voi kasvattaa vaikka omassa puutarhassa.

Kevyttä ja terveellistä

Yli 90 prosenttia salaatin painosta on vettä, mutta loppu onkin tiukkaa tavaraa. Salaatit sisältävät B-ryhmän vitamiineja, erityisesti tärkeää folaattia, C- ja K-vitamiinia, karotenoideja, kivennäisaineita, sokereita ja kuituja.

Entinen MTT osallistui viime kesänä maa- ja metsätalousministeriön toimeenpanemaan koostumustietopankin, Finelin, päivittämiseen. Eri salaattilajeista hankittiin edustavat näytteet ravintoainepitoisuuksien analysointia varten. Fineliin on jo tallennettu ennakkotietoa salaattinäytteiden peruskoostumuksesta. Lisää tietoa on pian luvassa muun muassa vitamiini- ja kuitupitoisuuksista.

Salaatit sisältävät runsaasti antioksidatiivisia fenolihappoja. Tutkimustemme mukaan tummalehtiset salaatit sisältävät näitä yhdisteitä enemmän kuin vaalealehtiset. Tummalehtiset lajit sisältävät enemmän myös karotenoideja ja lehtivihreää eli klorofylliä. Nämä bioaktiiviset yhdisteet saattavat olla yhtä tärkeitä terveydelle kuin välttämättömät ravintoaineetkin.

Salaatit syödään useimmiten kypsentämättöminä, joten ne voivat olla tärkeitä myös hyödyllisten mikrobien lähteinä. Ennen käyttöä salaatit toki kannattaa huuhtoa hyvin. Hyödylliset mikrobit ovat suojassa salaatin solujen sisällä.

Jotkut salaatteina käytettävät lajit, kuten rucola ja pinaatti, keräävät tehokkaasti nitraatteja. Näitä lajeja tulisi käyttää lähinnä salaatin maustamiseen.

Yhdistelemällä hallittu makukokonaisuus

Pilko salaattiin käsin repien rungoksi rapeaa, jäntevää ja miedonmakuista salaattia, kuten jäävuori- tai jääsalaattia, roomansalaattia tai friseesalaattia. Lisää tämän jälkeen pehmeämpi- ja ohutlehtisemmät lajit.

Sekoita joukkoon voimakkaampiakin makuja, kuten rucolaa, punasikuria tai keräämiäsi villivihanneksia. Lisää vielä tuoreita yrttejä, loraus hyvää kasviöljyä, sitruunamehua, ripaus mustapippuria ja perussalaatti on valmis.

Salaatti on houkutteleva, kun se sisältää erivärisiä lajeja. Jos ei halua ostaa monta eri lajia jääkaappiin, valmiiksi koottuja sekoituksia saa kaupasta.

Jotkut lajit, kuten roomansalaatti, kestävät myös nopean kuumentamisen ja sopivat lämpimiin salaatteihin.