Uutiset Ruoka, Tilasto

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia. Kulutuksen kasvu on jatkunut jo toistakymmentä vuotta peräkkäin. Myös naudanlihan kulutus kasvoi – lisäystä edellisvuodesta oli prosentin verran. Sen sijaan sianlihan kulutus oli vajaa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

– Naudanlihaa syötiin vuonna 2017 keskimäärin 19,4, sianlihaa 33,4 ja siipikarjanlihaa 24,9 kiloa henkeä kohti, kertoo yliaktuaari Tarja Kortesmaa Lukesta.

Maidon kulutus jatkoi vähenemistään

Maidon kulutus väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni jyrkästi, reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin, mutta täysmaidon kulutuksessa oli sen sijaan parin vuoden laskusuunnan jälkeen kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

– Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna keskimäärin henkeä kohti noin 112 litraa, josta rasvatonta maitoa oli kolmannes, kevytmaitoa 56 prosenttia ja täysmaitoa reilu kymmenen prosenttia, Kortesmaa jatkaa.

Piimän ja viilin kulutus väheni noin kuusi prosenttia. Jogurttia syötiin suunnilleen edellisvuoden malliin. Kerman kulutuksessa oli nousua noin kuusi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 160 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Juuston kulutus väheni pari prosenttia edellisvuodesta vajaaseen 26 kiloon. Voin kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa. Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti.

Kaura maistui suomalaisille

Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin 80 kiloon henkeä kohti. Kauran kulutus lisääntyi kilon verran, 7,3 kiloon, ja riisin kulutus 0,2 kiloa, kuuteen kiloon henkeä kohti. Vehnää ja ruista käytettiin lähes saman verran kuin edellisvuonna, 44,5 ja 15,5 kiloa.

Kuva: Pixabay

Hedelmien ja vihannesten kulutus

Sitrushedelmien kulutus väheni kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan noin 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Katso myös