Uutiset Maaseutu, Maatalous, Talous, Ympäristö

 

Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet -hankkeessa selvitettiin Mikkelin seudulla saatavissa olevia peltobiomassoja ja lantaa biokaasulaitoksen syötteeksi biojätteiden, puhdistamolietteen ja muiden biohajoavien syötteiden rinnalla. Viljelijöiltä kysyttiin myös kiinnostusta käyttää biojalostamon tuottamia lannoitevalmisteita ja liikennebiokaasua. Lisäksi kartoitettiin ja kuvattiin erilaisten biokaasulaitosten materiaalivirtoja, volyymejä ja eroja toimintakonseptissa. Hankkeessa kartoitettiin peltobiomassojen sekä lannan käytön vaihtoehtoja ja ravinnevirtoja myös rahavirtoina.

Hankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy ja BioGTS Oy sekä hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja ProAgria Etelä-Savo.

Selvityksen perusteella alueella on saatavissa riittävästi maatalouden biomassojen laitoksen syötteeksi. Myös mädätteen levitysalaa olisi riittävästi. Toteutuessaan laitoshanke tukisi alueellista elinkeinorakennetta monin tavoin ja edistäisi muidenkin biokaasulaitosten, urakoitsijoiden, tuottajien ja toimijoiden toimintaedellytyksiä alueella sekä asukkaiden ja ammattilaisten mahdollisuutta käyttää kaasulla toimivia ajoneuvoja tai laitteita. Hankkeen aikana haastateltiin 87 sellaista viljelijää, jotka olivat alustavan kartoituksen perusteella ilmaisseet kiinnostusta joko peltobiomassan tuottamiseen, lannan luovuttamiseen, lannoitevalmisteen tai liikennebiokaasun käyttöön. Viljelijät ovat olleet erittäin kiinnostuneita peltobiomassojen uusista hyödyntämismahdollisuuksista, toteaa haastatteluja urakoinut kasvintuotannon asiantuntija Riitta Savikurki.

Suunnitteilla on noin 20 000 tn vuodessa käyttävä biojalostamo, jonka aiottu syötemäärä riittäisi reilun miljoonan metaanikuution tuotantoon vuositasolla. Vastaavalla määrällä maatalouden ja erityisesti peltobiomassoja teoreettinen potentiaali olisi jopa yli puolitoista miljoonaa kuutiota, mutta suunnitellulla syötekoostumuksella jäädään puolentoista miljoonan alapuolelle, laskee kehityspäällikkö Maarit Kari.

Ohjausryhmän jäsen ja biokaasuyrittäjä Mika Juvonen (BioKymppi Oy) kuvailee tuotettua raporttia huolellisesti laadituksi selvitykseksi peltobiomassojen käytöstä ja lannoitteen levitys- ja varastointikustannuksista.

Liikenteen biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Parhaillaan keskustellaan biokaasun tankkausaseman perustamisesta Mikkeliin, toteaa BioSairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) tuotepäällikkö Petri Pelli piti hanketta hyvänä avauksena biokaasulaitoksen ympärille liittyvien liiketoimintojen käynnistämiselle. Biokaasulaitoksen ympärillä yhdistyy niin monipuolinen joukko toimijoita, että näiden tahojen välisen vuoropuhelun käynnistäminen on aloitettava hyvissä ajoin ennen laitoksen rakentamista ja siinäkin tarkoituksessa kentän toimijoiden kontaktointi tapahtui hyvään aikaan.

Hanke järjesti huhtikuussa tuloksista ja toimintakonseptista sekä kierrätysravinteista ja biokaasun käyttömahdollisuuksista seminaarin, johon osallistui 70 kiinnostunutta osallistujaa.

Hanke on päättynyt ja siitä on valmistunut kaksi julkaisua:

  • Raportti Lannoitteita ja energiaa biomassoista – Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet (ProAgria hankejulkaisut sarja, nro 5) sekä
  • Opas Maatalouden biomassat biokaasulaitoksessa – Opas biomassojen ominaisuuksista syötteenä ja lannoitteena. (ProAgrian hankejulkaisut- sarja, nro 6).

Raportti ja opas ovat ladattavissa ProAgrian kotisivuilta osoitteessa proagria.fi. Raportin ovat kirjoittaneet Pekka Häkkinen, Riitta Savikurki ja Niina Saastamoinen (ProAgria Etelä-Savo), Päivi Kurki (Luke) sekä Maarit Kari (ProAgria Keskusten Liitto). Oppaan ovat kirjoittaneet Maarit Kari ja Pekka Häkkinen.