Uutiset Metsä, Talous

Yksi hallituksen kärkihankkeista, Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä, rahoittaa metsätietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Osana tätä kokonaisuutta analysoidaan metsävaratietoon sijoitetun rahan tuottamia hyötyjä.

Kuva: Luke
Kuva: Luke

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa valtakunnan metsien inventoinnilla (VMI) metsävaratietoa valtakunnan ja maakunnan tason päätöksentekoa varten. Satelliittikuvien avulla Luke tuottaa myös karttamuotoista metsävaratietoa (monilähde-VMI). Suomen Metsäkeskus tuottaa laserkeilaukseen perustuvalla inventoinnilla metsävaratietoa tilakohtaista ja alueellista suunnittelua varten. Ne ovat valtiolle iso investointi. Jotta investointi olisi järkevä, sen täytyy tuottaa hyötyjä enemmän kuin siitä aiheutuu kustannuksia.  Maa- ja metsätalous­ministeriön myöntämän kärkihanke­rahoituksen tuella Luke, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto ryhtyvät yhteistyössä Metsätehon ja Metsäkeskuksen kanssa selvittämään, millaisia hyötyjä metsävaratiedot tuottavat, kenelle ja kuinka paljon.

Metsävaratieto avautuu ja hyödyt realisoituvat

Nyt on käynnissä lakiuudistus, jonka tarkoitus on avata Metsäkeskuksen metsään.fi järjestelmän tiedot entistä paremmin hyödynnettäväksi myös muille kuin metsänomistajalle. Luken monilähde-VMIn metsävaratiedot ovat olleet kaikille avoimia jo vuodesta 2012. Metsäteollisuus arvioi, että avautuvan tiedon tuottamat hyödyt kustannussäästöinä voivat olla vuosittain jopa 100 miljoonaa euroa.

”Tämä tarkoittaisi, että metsävaratieto on erittäin kannattava investointi, koska edellä mainittujen inventointien vuosittaiset kustannukset ovat vajaa 20 miljoonaa euroa”, sanoo tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Nyt alkavan hankkeen tarkoitus on analysoida hyötyjä eri toimijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on saada entistä tarkempi arvio hyötyjen suuruudesta eri toimijoille.

Tiedonkeruun kustannustehokkuutta parannettava

Tällä hetkellä uusin satelliittikuviin perustuva monilähde-VMI:n metsävarakartta on julkaistu vuonna 2015, ja seuraava tullee saataville keväällä 2017. Laserkeilaukseen perustuva inventointi alkoi piloteilla vuonna 2008, ja koko maa saadaan keilattua arviolta vuonna 2020. Nyt alkava hyötyjen ja kustannusten tarkastelu auttaa tekemään päätöksiä esimerkiksi siitä, kuinka usein metsävarat kannattaa laserkeilata, tai kannattaako yhdistää tiheämmin tehtävää ilmakuvausta harvemmin tehtävään laserkeilaukseen. Tavoitteena on tunnistaa eri päätöstilanteiden kannalta tärkeimmät metsävaratiedot, ja arvioida niille riittävä laatutaso.

”Näin voidaan varmistaa, että investoinnit metsävaratietoihin kohdistetaan oikeisiin tietoihin ja riittävään ajantasaisuuteen. Näin voidaan välttää sekä investoinnit ylilaatuun että käyttökelvottomaan tietoon. Kumpikin on rahan tuhlausta. Vaativan urakasta tekee se, että yhden päätöstilanteen ylilaatu voi olla toisen päätöstilanteen näkökulmasta käyttökelvoton tieto”, Kangas sanoo.