Uutiset Metsä, Ympäristö

Suomen metsät sitoivat vuonna 2014 yhteensä 27,7 miljoonaa tonnia ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Metsät olivat siten huomattava kasvihuonekaasunielu.

Metsissä sitoutuu kasvihuonekaasuja puustoon, aluskasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin puolet Suomessa käytetyn energian päästöistä. Puuston nykyinen hyvä kasvu on tämän metsänielun suurin syy. Hakkuiden määrä vaikuttaa siihen eniten.

Metsissä sitoutuu kasvihuonekaasuja puustoon, aluskasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin puolet Suomessa käytetyn energian päästöistä. (Kuva: Erkki Oksanen / Luke)
Metsissä sitoutuu kasvihuonekaasuja puustoon, aluskasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin puolet Suomessa käytetyn energian päästöistä. (Kuva: Erkki Oksanen / Luke)

Metsänielu tehokas myös tulevaisuudessa

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtyjen mallilaskelmien mukaan metsänielu säilyy tehokkaana myös tulevaisuudessa, vaikka ilmastonmuutoksen positiivista vaikutusta puuston kasvuun ei otettu huomioon siihen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Skenaarioissa, joissa vuotuiset hakkuut lisääntyivät nykyisestä vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä biotalouden tarpeisiin, nielu väheni ensin jonkin verran vuoteen 2030. Tämän jälkeen se palautui seuraavan 10 vuoden aikana.

Vain skenaariossa, jossa puuta hakataan maksimaalisesti − noin 20 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän − vaarantamatta kuitenkaan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia, metsien kasvihuonekaasutase vaihtelee pienen nielun ja päästön välillä. Hakkuita voitaisiin siis lisätä nykyisestä noin 20 miljoonaa kuutiometriä ennen kun metsät olisivat päästöjen lähde.

Päästörasitteet uhkana

Suomi on kansainvälisissä ilmastosopimuksissa sitoutunut vuoteen 2020 saakka 20,5 miljoonan tonnin vuotuiseen metsänielun tasoon. Jos tämä niin sanottu vertailutaso alitetaan, muodostuu siitä korvattava päästörasite. Ilmastosopimusten jatkoneuvotteluissa muun muassa metsänielun vertailutaso on esillä. Jos se nousee, on skenaariolaskelmien perusteella mahdollista, että jo vähäinenkin hakkuiden lisäys voi johtaa päästörasitteeseen.

Ilmastosopimukset hillitsevät kasvihuonekaasujen päästöjä

Ilmastosopimusten tarkoitus on hillitä ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden kasvua ja sitä kautta hidastaa ilmastonmuutosta. Pelkkä metsien kasvihuonekaasunielun tarkastelu ei kuitenkaan suoraan kerro, miten metsäbiomassan käyttö vaikuttaa ilmakehään. On tarkasteltava myös sitä, mitä käytetyllä biomassalla saadaan aikaan.

Puun käyttöä lisäämällä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja välttää sitä kautta päästöjä. Toisaalta puun korjuun lisääminen pienentää metsien kasvihuonekaasunielua ainakin lähivuosikymmenien ajan.

Skenaariolaskelmien perusteella näyttää siltä, että puun käytön lisäys pienentää nielua enemmän kuin sen lisäyksellä saadaan aikaan päästövähennyksiä vuosisadan puoliväliin mennessä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tai betonirakenteiden korvaamisesta. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomi on kuitenkin sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä dramaattisesti samalla aikavälillä.

Puun käytöllä saavutettavat kasvihuonekaasujen päästövähennykset riippuvat voimakkaasti käyttötavasta. Sen vuoksi on ilmastonäkökulmasta tärkeää, että lisäpuun käyttö ohjataan mahdollisimman hyvin päästöjä vähentäviin kohteisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi puun käyttö ensin materiaalina, vaikkapa rakennuksissa, ja sitten elinkaaren lopussa myös energiana.