Uutiset Metsä

Lähes 60 prosenttia metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Suhtautuminen on muuttunut oleellisesti vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli 140 000, lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Silloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista.

Tiedot ilmenevät metsänomistajille osoitetusta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin metsänomistajien näkemyksiä hirvikannan koosta ja hirven aiheuttamista metsävahingoista. Hirvikannan koon vaikutusta mielipiteisiin analysoitiin hyödyntämällä vuoden 2001 hirvikantahuipun aikaan tehdyn vastaavan kyselyn aineistoja.

Metsänomistamisen tavoite, hirven metsästykseen osallistuminen ja metsäpinta-ala vaikuttavat mielipiteisiin

Puuntuotanto ja puunmyyntitulot ovat nyt koko maassa, mutta erityisesti Pohjois-Suomessa, aiempaa tutkimusta paljon useammin metsänomistuksen tärkeimpänä tavoitteena. Virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuus- sekä metsästystavoitteet sitä vastoin ovat nyt aiempaa harvemman metsänomistajan tärkeimpänä tavoitteena.

hirvet
Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Metsänomistajan metsilleen asettamat omistamisen tavoitteet vaikuttavat arvioon hirvikannan koon sopivuudesta. ”Jos metsänomistuksen tavoitteena on sijoittaminen, nähdään hirvikanta kaikkein herkimmin liian suureksi. Kun metsänomistamisen tärkeimmät tavoitteet ovat taloudellisia, kuten esimerkiksi puuntuotanto ja puunmyyntitulot, pidetään hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja merkityksellisimpinä”, toteaa tutkija Leena Petäjistö Luonnonvarakeskuksesta.

Maanomistajat, jotka eivät itse ota osaa hirvenmetsästykseen, arvioivat hirvikannan useammin liian suureksi kuin sellaiset maanomistajat, jotka metsästävät itse. Pienillä tiloilla hirvikantaa pidetään useammin sopivan kokoisena kuin suuremmilla tiloilla, vaikka suurten tilojen omistajat useammin myös osallistuvat hirvijahtiin.

Metsänomistajat ovat tietoisia hirvivahingoista ja pyrkivät vähentämään niitä

Metsänomistajat ovat varsin hyvin tietoisia hirvien aiheuttamista vahingoista metsissään. Kyselyn mukaan joka kymmenennellä tilalla vahinkoja on havaittu runsaasti. Joka kolmas metsänomistaja on todennut hirvien aiheuttamia kasvu- ja laatutappioita metsissään.

Metsänomistajat pyrkivät vähentämään hirvivahinkoja ja niiden vaikutusta. Kyselyn mukaan yleisin tapa välttää hirvituhoja on valita metsiä uudistettaessa puulajiksi kuusi, joka ei kelpaa hirville. Muita keinoja vähentää hirvivahinkoja ovat esimerkiksi lehtipuuston perkaaminen tai taimisuojien ja hirvikarkotteiden käyttö.

Taimikkovahingot ja metsän uudistamisen vaikeutuminen sopivalla puulajilla motivoivat myös hirvikannan kontrollointiin. Tutkimuksen mukaan metsävahinkojen vähentäminen onkin tärkeä syy ottaa osaa hirvenmetsästykseen.

Kyselytutkimus lähetettiin syksyllä 2014 joka sadannelle metsänhoitomaksuvelvolliselle metsänomistajalle. Vastauksia saatiin 1600, vastausprosentti oli 55.