Uutiset Metsä

Kaupallinen mahlanvalutus on lisääntynyt viime vuosina. Mahlanvalutuksen yhdistäminen puuntuotantoon tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden lisätä metsästä saatavia tuloja. Arviot koivujen mahlasadoista vaihtelevat suuresti – kymmenistä litroista satoihin litroihin. Myös vuosien välinen satovaihtelu on suurta.

Koska tutkittua tietoa koivujen mahlasatoihin vaikuttavista tekijöistä ei ole saatavilla, kerää Luonnonvarakeskus (Luke) tänä keväänä tietoa mahlasadoista erityisesti niiltä alueilta, joissa kaupallinen mahlanvalutus on lisääntynyt. Metsänomistajia toivotaan mukaan tutkimukseen.

Mahlan valutusta. (Kuva: Matleena Pulkkinen)

– Luke kutsuu metsänomistajia osallistumaan kansalaishavainnointiin perustuvaan mahlatutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kevään 2019 aikana kolmella alueella Suomessa. Pohjois-Karjalan lisäksi metsänomistajat Etelä-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta pääsevät osallistumaan tutkimukseen, kertoo johtava tutkija Mikko Kurttila Lukesta.

Käytännössä tutkimukseen osallistuvat metsänomistajat perustavat mahlakoealan omaan koivikkoonsa. Koealalta mitataan kevään aikana mahlasato kolmesta erikokoisesta koivusta Luken toimittamilla välineillä. Välineet sisältävät koivun runkoon porattavaan reikään asennettavat holkit, holkkeihin kiinnitettävät letkut ja mahlaämpärit sekä seikkaperäiset ohjeet. Koealalla on vierailtava vuolaimpaan mahla-aikaan noin joka toinen päivä. Mahlakausi alkaa huhti-toukokuussa, kun maa alkaa sulaa pintaosistaan ja koivujen vedenotto alkaa, ja kestää kolmesta neljään viikkoa kevätsäistä riippuen.

– Edellytyksenä osallistumiselle on, että koivikko on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria ja omistajan on luonnollisesti pystyttävä mittaamaan koivujen mahlasadot riittävän usein kauden aikana, Kurttila jatkaa.

Hyötyä ja tietoa – ilmoittaudu mukaan

Mahlatutkimukseen osallistuvat metsänomistajat saavat käyttöönsä mahlan lisäksi tiedon oman koivikkonsa puiden mahlasadoista. Heille toimitetaan myöhemmin myös linkki raporttiin, jossa kerrotaan mahlasatotutkimuksen tulokset. Kiitokseksi osallistumisesta he saavat mahlan maistelua varten luonnonkuitukomposiitista valmistetut Kupilka-mukit. Myös valutusvälineet jäävät metsänomistajille.

Pohjoiskarjalaisia metsänomistajia pyydetään ilmoittautumaan Lukeen Mikko Kurttilalle ja Jari Miinalle. Etelä-Savossa yhteyshenkilönä toimii Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista ja Pohjois-Pohjanmaalla projektipäällikkö Raili Hokajärvi Suomen Metsäkeskuksesta.

 

Lisätietoa koivunmahlan markkinoista: Vanhanen, H. & Miina, J. 2018. Katsaus puuvesimarkkinoihin: LUMO-INKA – Luonnontuotteista uutta liiketoimintaa -hankkeen raportti.  Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 22/2018. 60 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-568-4

Salo, K. ja Turtiainen, M. 2015. Mahla rauduskoivun sivutuotteena ja palleroporonjäkälä koristemateriaalina. Kirjassa: Salo, K. (toim.). Metsä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki. s. 196-198. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-123-5

 

Yhteydenotot:

Pohjois-Karjala:

Johtava tutkija Mikko Kurttila, Luke, p. 050 391 3262, mikko.kurttila@luke.fi

Erikoistutkija Jari Miina, Luke, p. 050 391 3106, jari.miina@luke.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Projektipäällikkö Raili Hokajärvi, Metsäkeskus, p. 050 475 4144,

raili.hokajarvi@metsakeskus.fi

Etelä-Savo

Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen,Ruralia-instituutti, p. 044 590 6849, marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi