Uutiset Metsä, Ympäristö

 

Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke) polttavat ensi vuonna kasken Padasjoella Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kaski kaadetaan loka-marraskuussa.

Suomen viimeiset kasket poltettiin 1900-luvun alkupuolella. Yksi niistä oli vuonna 1917 Padasjoella poltettu niin sanottu Heikinheimon kaski. Nyt lähistölle kaadetaan uusi kaski, joka poltetaan ensi vuonna. Polton jälkeen alue kylvetään rukiille ja edelleen männylle. Kaskenpolttoa esitetään yhdeksi Suomi 100 -tapahtumaksi. Polttotapahtumasta on tarkoitus tehdä kansanjuhla, johon osallistuu laaja joukko eri tahoja – talkoolaisia ja eri organisaatioiden edustajia.

Kaskeamista Linnansaaren kansallispuistossa. Kuvassa kaskeamiselle tyypillinen viertäminen eli kaadettujen, kokonaisten puunrunkojen kierittäminen polttoalueella eteenpäin palon edistämiseksi. Kuva: Metsähallitus, Mari Laukkanen
Kaskeamista Linnansaaren kansallispuistossa. Kuvassa kaskeamiselle tyypillinen viertäminen eli kaadettujen, kokonaisten puunrunkojen kierittäminen polttoalueella eteenpäin palon edistämiseksi. Kuva: Metsähallitus, Mari Laukkanen

Aloite kaskenpoltosta tuli Metsähistorian seuralta, joka esitti sen Metsähallitukselle

”Metsä on aina ollut suomalaisille merkittävä hyvinvoinnin tekijä. Nyt ja pitkälle tulevaisuuteen se on moninaisten ekosysteemipalveluiden ja biotalouden tuotteiden lähde. Vielä 1800-luvulla metsä antoi kaskissa lähtökohdan viljan viljelylle”, puheenjohtaja Antti Koskimäki Metsähistorian seurasta kertoo.

Kaadettavana ja poltettavana on hehtaarin suuruinen alue. Arvopuu korjataan talteen ja loput poltetaan niin sanottuna huhtakaskena.

”Kaski valmistellaan polttoa vaille valmiiksi siten, että puut kaadetaan samansuuntaisesti. Yli 15 senttimetrin rungot ja rungon osat otetaan talteen, muu pienempi rungon osa poltetaan. Havut puidaan poltettavien runkojen alle, jotta runkojen palamiseen saadaan ilmaa”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n aluejohtaja Markku Vainio kuvailee.

Kaski sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla maalla, missä on Luken tutkimusmetsä. Vuonna 1917 poltetulle Heikinheimon kaskialueelle on keväällä 1918 rukiin sekaan kylvetty männyn siementä ja alue on nykyään varttunutta männikköä. Vuonna 1948 professori Olli Heikinheimo perusti alalle kaksi koealaa, joista toinen on jätetty käsittelemättä ja toista harvennettu säännöllisesti. Koealoja on sittemmin mitattu säännöllisesti 70 vuoden ajan havainnollistamaan metsänhoidon vaikutusta metsän ja puuston kehitykseen.