Uutiset Riista

Vuonna 2016 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 30 000 hallia. Näistä Suomen merialueella oli laskentahetkellä runsaat 11 000. Perämerellä norppien laskentakannaksi arvioitiin puolestaan noin 7 400 yksilöä.

Perämeren norppien määrä arvioidaan tekemällä huhtikuussa linjalaskentoja lentokoneella. Jäällä havaitut norpat muodostavat otannan, jonka perusteella arvioidaan niin sanottu laskentakannan koko. Kevään 2016 norppalaskennan tulos (7 400) on selvästi matalampi kuin edellisen vuoden, jolloin jääolot olivat poikkeukselliset ja norppien määräksi arvioitiin ennätykselliset 17 400 norppaa. Tulokset eivät kuitenkaan kerro norppien määrän äkillisistä muutoksista, vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Kevään 2016 arvio on samansuuntainen vuoden 2014 ja sitä aikaisempien vuosien tulosten kanssa.

Valtaosa Itämeren norpista elää Perämerellä, jossa kanta on kasvanut runsaat viisi prosenttia vuodessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Leudoilla talvilla tulee olemaan kuitenkin vaikutusta kannan kehitykseen jatkossa, kun pesintäolosuhteet heikkenevät.

Itämerellä nähdään laskennoissa runsaat 30 000 hallia

Hallit valokuvataan lentolaskennoissa touko-kesäkuun vaihteessa karvanvaihtoluodoilta. Hallien laskentakanta saadaan laskemalla kuvissa olevat halliyksilöt.

Itämeren hallilaskennat tehtiin lentolaskentoina koko pääasiallisella esiintymisalueella. Karvanvaihdon ydinalueet sijoittuvat Itämeren pääaltaan pohjoisreunalle Keski-Ruotsin saaristoon ja Suomen lounaissaaristoon. Laskennoissa nähtiin yhteensä 30 116 hallia, mikä on lähes sama määrä kuin edellisenä vuotena.

Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen yli 30 000 eläimeen. Ruotsissa tavattiin puolet ja Suomen alueella vajaa kolmannes kaikista Itämerellä lasketuista halleista. Hallien määrä on kasvanut Etelä-Itämerellä eli Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, vaikkakin osuus kannasta on edelleen varsin pieni.

Hylkeet lasketaan karvanvaihtoaikaan

Itämeren hyljelaskennat tehdään lentolaskennoin hylkeiden karvanvaihtoaikaan, jolloin ne makailevat runsaslukuisimmin jäällä tai maalla. Osa hylkeistä on parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat kannankoon kehityssuuntaa. Laskenta-alueet käydään läpi lyhyen ajan sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä hylkeiden jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.

Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnontieteellinen museo ja Suomen alueen hallilaskennoista vastaa Luke.

Hylkeet-nettisivulta löydät hallien ja norppien määriä kuvaavat graafit ja taulukon:

  • Hallien määrä koko Itämerellä ja Suomen puoleisella alueella 1999–2016 (graafi)
  • Norppien määrä Perämerellä 1988–2016 (graafi)
  • Vuoden 2016 hallilaskentatulos maittain ja merialueittain (taulukko)

 

Katso myös