Uutiset Metsä, Ruoka, Ympäristö

Luonnonvarakeskus (Luke) on ottanut käyttöön mustikan, puolukan ja suomuuraimen satohavaintojen tiedotusjärjestelmän osoitteessa marjahavainnot.fi.

Suomessa on lähes kolme miljoonaa marjastajaa. Luonnonvarakeskus on ottanut käyttöön karttapohjaisen marjahavainnot.fi-palvelun, johon kerätään eri puolilla Suomea tehtyjä havaintoja mustikan, puolukan ja suomuuraimen eli lakan kukista, raakileista ja kypsistä marjoista.

Marjahavainnot.fi kertoo, mistä löytyy metsiemme parhaat mustikkamättäät. Mustikassa on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Mustikka sisältää fenoliyhdisteitä, kuten ellagitanniineja, kversetiinia ja klorogeenihappoa. Mustikat ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä.

Paljastaisinko salaisen marjapaikkani?

Palveluun tallennetut havainnot ovat kaikkien ulottuvilla. Havaintoja voi tehdä kuka tahansa kirjautumalla palvelun käyttäjäksi ja aloittamalla havaintojen teon. Luken erikoistutkija Rainer Peltola kannustaa jokaista marjahavaintojen tekemiseen:
− Mitään erikoistaitoja tai – tietoja havaintojen tekoon ei tarvita, huolellisuus ja tarkkuus riittävät. Ohjeet seurantametsän perustamiseen ja havaintojen tekoon sekä tallentamiseen löytyvät marjahavainnot.fi -sivustosta, Peltola kertoo.

Salaisten marjapaikkojen paljastumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Havaintometsä näkyy palvelussa vain 5 x 5 km:n alueen tarkkuudella.

− Parhaiden marjapaikkojen liiallinen korostuminen seurantametsissä ei ole edes toivottavaa, koska se antaisi väärän kuvan kokonaistilanteesta, tutkija Outi Manninen selittää.

Palveluun kirjautuneille käyttäjille havainnot ovat näkyvissä reaaliaikaisesti. Muut näkevät satotilanteen noin viiden vuorokauden viiveellä.

Suomuurainta pidetään yleisesti arvostetuimpana luonnonmarjanamme. Rakkaalla lapsella onkin monta nimeä: hilla, lakka, lintti, valokki. Suurin osa sen elinympäristöistä on kadonnut eteläisestä Suomesta lähinnä ojitusten takia.

Kansalaisaktiivisuudella ja käyttäjäkokemuksella kohti kattavaa marjasatoseurantaa

Nyt käyttöön otettu järjestelmä on ensimmäinen versio marjasatoseurantojen ja -tiedotuksen kehittämisessä. Järjestelmä täydentää Luken muita kansalaisaktiivisuuteen luottavia tiedotus- ja tiedonkeruujärjestelmiä (riistahavainnot.fi, kalahavainnot.fi).

Julkaisuvaiheessa järjestelmässä on pääasiassa 4H-nuorten tekemiä havaintoja, mutta tietojen odotetaan täydentyvän nopeasti.
− Järjestelmän perusperiaate on, että luonnonmarjojen ystävät voivat tuottaa toisilleen tietoa marjasatonäkymistä. Käyttäjäkokemusten perusteella järjestelmää kehitetään palvelemaan tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla, Manninen kertoo.

Vaccinium vitis-idaea eli puolukka kukkii selvästi mustikkaa myöhemmin, yleensä kesä-heinäkuussa.