Uutiset Maatalous, Talous

Maatalouden investointien ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen tarvittava rahoitusjärjestelmä toimii Suomessa kohtuullisen hyvin. Investointeja toteutetaan nykyisen rakennemuutoksen vauhdissa. Investointien mittaluokan ja sukupolvenvaihdoksiin tulevien tilojen kasvu kuitenkin haastavat järjestelmän. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen tänään julkistetusta tutkimuksesta.

”Maatalouden rahoitus Suomessa täyttää tämän hetken tarpeet. Pankit rahoittavat järkeviä ja toteuttamiskelpoisia investointeja. Tuottajien osaaminen ja kyky investointien toteuttamiseen on aikaisempaa keskeisemmässä roolissa”, sanoo tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta.

Maatalouden heikentynyt kannattavuus näkyy etenkin koneinvestointien vähentymisenä. Rakennemuutoksen kannalta keskeisiä kotieläintuotannon rakennusinvestointeja sekä sukupolvenvaihdoksia rahoitetaan kuitenkin tasaiseen tahtiin.

Maatalouden toimintaympäristön muutos haastaa nykyisen avustuksiin, korkotukilainoihin ja takauksiin perustuvan järjestelmän. Järjestelmä on sinänsä toimiva, mutta tulevaan rahoitukseen liittyvä epävarmuus ja maatalouden nopea rakennemuutos pakottavat etsimään toimenpiteisiin uusia rahoituslähteitä.

Rakennemuutoksen seurauksena investointien koko ja sitä kautta myös taloudelliset riskit kasvavat. Tulevaisuudessa sukupolvenvaihdosten kokoluokka kasvaa, kun voimakkaasti kasvaneet tilat siirtyvät uusille yrittäjille.

”Perheviljelmämuotoisessa maataloudessa vakuudet eivät yleensä muodostu ongelmaksi, mutta ongelmia voi tulla eteen esimerkiksi yhtiömuotoisissa kotieläinyrityksissä, joissa osakkaiden pellot ja metsät ovat yhtiön ulkopuolella. Rahoitusjärjestelmä täytyy virittää siten, että näihin muutoksiin ollaan valmiita”, Arovuori jatkaa.

Ratkaisuiksi tutkimuksessa esitetään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä Euroopan investointiohjelman tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä ja muille pk-yrityksille suunnattujen rahoitusmekanismien laajentamista maataloussektorin rahoitukseen. Myös pääomamarkkinoilta tulevan sijoitusrahan puute maataloudessa pitäisi saada korjattua. Esimerkiksi tuottajaosuuskunnat voisivat toimia kanavana rahoituksen välittämisessä maatalouteen.

Julkisen politiikan rooli maatalouden rakenteen muokkaamisessa on edelleen vahva. Tavoitteen mukainen rakenteen edistäminen vaatii tuekseen oikeat keinot. Jos maatalouden kilpailukykyä halutaan parantaa maatalouden rakennemuutoksen kautta, tarvitaan uusia, kasvaneeseen mittaluokkaan soveltuvia toimenpiteitä.

Julkaisu on osa tutkimushanketta ”Maataloussektorin asema rahoitusmarkkinoilla: kysyntä, tarjonta ja uudet rahoitusinstrumentit.” Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera.