Uutiset Ilmasto, Metsä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat olivat mukana yli kahdensadan tutkijan kansainvälisessä ryhmässä, joka kokosi eri puolilta maapalloa tietoa puiden, bakteerien ja sienten symbioosista. Datan perusteella ennustettiin, miten juuristosymbioosit muuttuvat vuoteen 2070 mennessä, mikäli ilmastonmuutosta ei saada kuriin. Tutkimuksen mukaan pohjoisten metsien puuston biomassa vähenee 10 prosenttia juuristossa elävien sienten toiminnassa tapahtuvien muutosten seurauksena. Tutkijat varoittavat, että tämä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska sienten maaperään sitoman hiilen määrä vähenee. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature-tiedelehdessä.

Kolmekymmentä vuotta sitten juuristosymbioositutkimuksen pioneeri Sir David Read piirsi käsin karttoja erilaisten juuristosymbioosien esiintymisalueista maapallolla.  Nyt esiintymiskartat saatiin todennettua ja julkaistua, kun kansainvälinen tutkijaverkosto (Global Forest Biodiversity Initiative (GFBI)) kokosi 31 miljoonasta puusta koostuvan aineiston, joka kattaa kaikki metsäiset mantereet.

Maaperän sienet ja bakteerit elintärkeitä ravintoaineiden kuljettajia puille

Read päätteli aikanaan, että eri sienilajien esiintymisalueisiin vaikuttaa se, mitä ravinteita sienet kuljettavat puiden käyttöön. Pohjoisissa olosuhteissa, kuten Suomessa, yleisimmän symbioosin puiden kanssa muodostavat ektomykorritsasienet, jotka kuljettavat puille typpeä. Sen sijaan tropiikissa symbioottiset sienet ovat tärkeitä puiden fosforin saannin kannalta.

Tutkimuksessa laadittujen esiintymiskarttojen mukaan sienten ja bakteerien lajistomuutokset olivat jyrkempiä kuin mitä oli pääteltävissä lajistojen esiintymiseen vaikuttavien tekijöiden perusteella. Tästä tutkijat päättelivät, että ektomykorritsasienet säätelevät myös itse elinympäristöään hidastaakseen orgaanisen aineksen hajoamista. Ektomykorritsasienet ovat kilpailukykyisimpiä viileissä ilmasto-oloissa, kuten Suomen metsissä, joissa hajotus on hidasta ja lehtikariketta on runsaasti tarjolla.

– Lämpimämpi ilmasto voi estää ektomykorritsasienten kykyä säädellä elinympäristöään. Pohjoisten metsien ektomykorritsasienet ja niiden isäntäpuut voivat siten vähentyä, jos hiilidioksidipäästöjä ei saada hallintaan ja ektomykorritsasienet eivät enää pysty säätelytyöhön, kertoo tutkimuksessa mukana ollut tutkimusprofessori Leena Finér Lukesta.

Tutkimuksen mukaan typensitojabakteerit suosivat kuivia ja lämpimiä olosuhteita ja emäksistä maaperää. Mykorritsasieniin taas vaikuttavat merkittävästi orgaanisen aineen hajotusolosuhteet, joita säätelevät erityisesti lämpötila- ja kosteus. Tutkijat nimesivät tämän juuristosymbioosien maantieteellistä esiintymistä säätelevän ilmiön Readin säännöksi.