Uutiset Maatalous, Ruoka, Talous

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden vuosikatsaus kertoo, että talouskasvu vetää maataloustuotteiden hinnat nousuun maailmalla. Myös Suomessa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hintojen lasku pysähtyy. Elintarvikeviennillämme on suuria vaikeuksia toipua Venäjäpakotteiden aiheuttamasta kriisistä. Vienti laski viime vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin.

Viljojen ja muiden maataloustuotteiden hinnat ovat laskeneet maailmanmarkkinoilla voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Vuosina 2011–2016 hinnat putosivat yli 30 prosenttia.

Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan viime vuosien jyrkkää hinnan laskua selittää usea tekijä.

– Hidastunut talouskehitys vähensi etenkin maito- ja lihatuotteiden kansainvälistä kauppaa. Merkittävien tuontimaiden, kuten Kiinan, vähentynyt ostohalukkuus näkyi maailmanmarkkinahinnoissa erityisen vahvasti, arvioi Niemi. Talouskasvun hitaus ei kuitenkaan täysin selitä hintojen laskua, sillä samaan aikaan ruoan kokonaiskysyntä on noussut maailmalla.

– Maataloustuotannon tehostuminen, hyvät satovuodet ja maatalousmaan määrän kasvu ovat lisänneet tuotantoa.  Lisäksi dollarin kurssin vahvistuminen on heikentänyt tuotteiden maailmanmarkkinahintoja. Dollarin vahvistuessa tuotteista tulee kalliimpia muissa valuutoissa, kysyntä laskee ja sitä kautta laskevat dollareissa ilmoitetut hinnat.

Vuoden 2016 puolivälin jälkeen hinnat ovat kuitenkin kääntyneet taas nousuun. Helmikuussa 2017 maataloustuotteet olivat jo yli 17 prosenttia kalliimpia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Noususta huolimatta hinnat ovat kuitenkin edelleen lähes neljänneksen alempia kuin ennätysvuonna 2011.

– Hintojen ei odoteta tulevien vuosien aikana nousevan ennätyskorkeuksiin. Monen keskeisen hyödykkeen, kuten viljan ja maitojauheen, täpötäydet varastot hillitsevät hintojen nousua. Lisäksi ruoan kysynnän kasvu on maailmalla hidasta. Vain todella iso muutos tarjonnassa voisi saada aikaan suuria hintaheilahteluja, pohtii Niemi.

Ruoan hinnan lasku pysähtyy

Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat vuosina 2014–2016 yhteensä lähes neljä prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos oli samalla ajanjaksolla 1,2 prosenttia, joten ruoan hintakehitys on ollut viime vuosina yleistä inflaatiokehitystä hidastava tekijä. Vuonna 2016 elintarvikkeet halpenivat Suomessa runsaan prosentin.

– Tuottaja- ja valmistajahintojen aleneminen on painanut ruoan hintaa alas viime vuosina.  Myöskään kuluttajien ostovoima ei ole kasvanut, joten kauppa on käynyt huonommin ja hinnasta on tullut yhä tärkeämpi ostoskriteeri, Niemi pohtii.

Vuonna 2017 ruoan hinnan laskun odotetaan hidastuvan kysynnän elpymisen myötä. Alkuvuodesta 2017 hinnat ovat vielä laskeneet, mutta loppuvuodesta hintoihin odotetaan hienoista nousua.

– Nostopaineita hintoihin aiheuttavat maatalousraaka-aineiden kallistumisen lisäksi energian hinnan nousu sekä yleisen inflaatiokehityksen vauhdittuminen kuluttajien ostovoiman elpyessä. Ruoan hinta pysyy Suomessa vuonna 2017 kuitenkin hyvin lähellä vuoden 2016 keskimääräistä tasoa, arvioi Niemi.

Elintarvikekaupan alijäämä kasvaa

Suomen elintarvikevienti laski viime vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin. Elintarvikkeita vietiin Suomesta vuonna 2016 yhteensä 1,4 miljardin euron arvosta, mikä on lähes 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Elintarvikkeita puolestaan tuotiin Suomeen viime vuonna 4,9 miljardin euron arvosta, joten elintarvikekaupan alijäämä laajeni 3,5 miljardiin euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Luken erikoistutkija Csaba Jansikin mukaan alijäämän kasvua selittää osaltaan elintarviketuotantomme yksipuolinen suuntautuminen kotimaan markkinoihin. Sekä teollisuus että vähittäiskauppa ovat tähän asti liiankin paljon keskittyneet ainoastaan suomalaisiin kuluttajiin.

– Alan kokonaisliikevaihto ei ole kasvanut, koska kotimaan markkinat ovat kypsät ja yritykset pystyvät vuorotellen nappaamaan markkinaosuuksia vain toisiltaan. Aitoa, kestävää kasvua saa kuitenkin vain kansainvälistymällä, sanoo Jansik.

Erityisen dramaattisesti elintarvikevienti on pudonnut Venäjälle. Parhaana vuonna 2013 Venäjälle vietiin elintarvikkeita 442 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2016 Venäjänvienti jäi pakotteiden vuoksi 120 miljoonaan euroon. Vientiä on lisätty muihin maihin, voimakkaimmin Ruotsiin, Alankomaihin ja Ranskaan.

– Venäjän asettama tuontikielto onkin havahduttanut Suomen elintarviketeollisuuden kiinnittämään huomiota vientimme liialliseen maantieteelliseen keskittyneisyyteen. Tuontikielto voidaankin nähdä positiivisena, koska se on herättänyt alan toimijoita muutoksen välttämättömyyteen, pohtii Jansik.