Uutiset Maaseutu, Maatalous

”Uudistuva hevostalous Suomi 100 -juhlavuotena” -seminaarissa Vantaan Maatalousmuseolla päivän läpileikkaavaksi teemaksi nousivat arvot ja hevosalan arvostus.

Hevonen aikakausien peilinä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Auli Bläuer kertoi hevosten yli 2000-vuotisesta historiasta Suomessa. Nakkilassa on tehty löytöjä hevosista pronssikaudelta arviolta 500–800 eKr.

Suomenhevonen. Kuva: Paula Häyrinen, Luken kuva-arkisto.

Nykyinen suomenhevonen on lenkki hyvin pitkässä ketjussa. Hevosella on läpi historian ollut korkea status ja symboliarvo. Hevosten historia peilaa yhteiskunnan muutoksia ja uskomuksia eri aikakausina.

Hevosten historiaa tutkitaan luonnontieteellisillä DNA- ja isotooppi -tutkimuksilla. Kyseessä on uusi tutkimusala Suomessa.

Historiallisella ajanjaksolla hevosella oli kaksijakoinen status. Elävänä se oli arvostettu eläin ja esimerkiksi 1500-luvulla hevoselle annetaan yksilöllinen arvo hopeaverotuksessa. Hevonen oli kuitenkin pelätty ja kammoksuttu kuolleena, ja kuolleen hevosen lihaa pidettiin saastaisena. Tämä osittain heijastuu vielä nykyajan asenteisiin.

1700-luvulle saakka hevoset olivat kooltaan melko pieniä, säkäkorkeudeltaan vain noin 120–130 cm.

– 1800-luvun alussa Suomessa oli paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita sitkeitä ponihevosia, joilla oli kirjava geneettinen tausta, Bläuer valotti.

Hoidon parantuessa hevosten koko kasvoi huimaa vauhtia. Hevonen syrjäytti vetohärän, minkä jälkeen siitä tuli korvaamaton osa suomalaista yhteiskuntaa ja maanviljelystä. Hevonen on ollut aina kotieläinhierarkian huipulla.

Nykyisyys

Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall näki alan olevan murroksessa. Asiakkaiden kulutustottumukset ovat muuttuneet ja nyky-yhteiskunnassa halutaan kokeilla sitoutumatta liikaa yhteen tapaan harrastaa. Myös sosiaalisen median ja kaupungistumisen tuomat muutokset näkyvät alalla.

Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji, ikään ja sukupuoleen katsomatta.  Yli 500 000 ihmistä on kiinnostunut hevosista ja luonnosta, mikä antaa mahdollisuuksia myös tulevaisuutta ajatellen. Tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin nousevat hevosten hyvinvointi ja hevosten harrastajille tuottama henkinen hyvinvointi.

Tulevaisuus

Luken Markku Saastamoinen linjasi hevosalan kehityssuuntia tulevan 100 vuoden aikana. Hevostalous ja sen rakenne eurooppalaistuu ja kansainvälistyy ja on mukana yhteiskunnassa tuottamassa taloudellista ja henkistä hyvinvointia entistä näkyvämmin.

– Hevostalous rakentuu vastuullisuuden arvolle yhä enemmän, Saastamoinen totesi.

Hevosyrityksiltä Saastamoinen toivoi uskallusta, rohkeutta ja positiivisuutta – ja omien vahvuuksien vahvistamista.

Maaseudulla hevostaloudella on yhä merkityksensä. Tulevaisuuden kuvina on lisääntyvä mixed farming, eli paluu monitoimisiin maatiloihin ja maaseutuun, ja hevoset ovat luonteva osa tätä kokonaisuutta. Hevosalan luonnonläheisyys on tärkeää luonnon monimuotoisuuden säilymiselle myös tulevaisuudessa. Kasvatustoiminnan erityinen toimintaa ylläpitävä rooli säilyy.

Alalla hyödyntämätöntä potentiaalia – arvot ja tarinat todeksi

Hevosalan yrittäjyyden arvostusta ja haasteita pohti Totti Salko Merle Consulting -yrityksestä. Salko peilasi hevostaloutta hyvin tuntemaansa elintarvikealaan.

Vaikka Salko näki alan haasteellisena johtuen työvoimavaltaisuudesta, pääomasidonnaisuudesta ja toimijoiden suuresta määrästä, on brändäyksessä ja profiloitumisessa paljon mahdollisuuksia.

– Tallit ovat hyvin samanlaisia ja profiloituminen puuttuu, Salko totesi.

Salko kannusti yrittäjiä pohtimaan, mitä yrittäjä haluaa yrityksestä ja toiminnasta esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua, eli mikä on se meidän tallin juttu mihin keskitytään ja profiloidutaan.

Arvostetun hevosyrittäjyyden lähtökohta on yrityksen arvot. Arvojen täytyy näkyä käytännössä. Salkon havainto oli, että toiminta on melko usein tuotanto- ja toimintalähtöistä, jolloin se ei huomioi asiakkaan lähtökohtia.

– Entä mikä on hevosen rooli? Onko hevonen keskiössä ja miten se arvo näkyy tekemisessä? Salko herätteli hevosväkeä.

Alan profiilin nostoksi hän suositteli systemaattisesti panostamista edunvalvontaan. Tällä hän viittasi myös mielikuvan luomista eliitin harrastuksesta koko kansan lajiksi. Markkinoinnissa hän kannusti hyödyntämään lajin tarjoamia kasvatusnäkökulmia, huimia kasvutarinoita ja henkistä hyvinvointia.

Tulevaisuuden kehitystrendeinä hän näki yritysten välisen yhteistyön lisääntymisen esimerkiksi yhteishankintojen ja koulutusyhteistyön kautta.

Suuria tunteita ja tarinoita

Vili Nurmi Haaga-Heliasta jatkoi peilaamalla hevosalan profiloitumista urheilumarkkinoinnin näkökulmasta. Ihmiset eivät osta tuotetta tai palveluita, vaan tarinoita, tunteita ja taikuutta. Hevosurheilun ja -tapahtumien suurimpana kilpailijana on kotisohva, eivätkä muut urheilutapahtumat, kuten usein mielletään.

Urheilussa tunne on vahvasti mukana ja toiminnalla huomattavan iso huomioarvo. Tärkeää on oppia tunnistamaan tunteet ja kertomaan niistä.

– Ei kerrota että opin ratsastamaan vaan tunteista, mitä se herätti, hän valotti.

Markkinoinnin ja erottautumisen tulee olla nopeaa, mutta samalla myös osa valittua arvomaailmaa ja pitkäaikaisempaa suunnitelmaa. Pitää olla luova, mutta silti omien arvojen näköinen.

Brändillä haetaan positiivisia mielikuvia ja voidaan saavuttaa lisäarvoa toiminnalle. Hevosalalla on useita tunnistettavia brändejä, esimerkiksi Charme Asserdal, Vermo, Viesker ja Ypäjä.  Nurmi kannusti brändäämään yhä enemmän, ja hyödyntämään urheilun yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi hyvinvointiin.

Ainutlaatuinen Hevoset Kaivarissa 20.–21.5.2017

Päivän päätteeksi kuultiin tilannekatsaus Hevoset Kaivarissa -tapahtumasta, jossa ravataan historian ensimmäiset cityravit sekä Mahdollisuuksien hevonen -juhlavuoden etenemisestä. Juhlavuosi rakennetaan yhdessä, joten Fred Sundwall, Suvi Louhelainen ja Anne Laitinen kannustivat hevosväkeä mukaan juhlistamaan Suomea ja suomenhevosta – sekä toivottivat kaikki lämpimästi tervetulleiksi Hevoset Kaivarissa -tapahtumaan.

Luennot ovat katsottavissa tallenteina Uudistuva hevostalous -hankkeen YouTube-kanavalla.
Luentomateriaalit löytyvät täältä.

Uudistuva hevostalous -tiedonvälitys- ja yhteistyöhanke on saanut rahoitusta EU-osarahoitteisesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2014–20). Projektin toteutuksesta vastaa HAMK yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Hippoliksen kanssa.