Uutiset Metsä

Levin kesä- ja syysmatkailijoita voidaan tyypitellä sen mukaan, kuinka kiinnostuneita he ovat erilaisista luonto- ja hyvinvointipalveluista. Matkailijoista voidaan tunnistaa palveluista laajasti kiinnostuneet, hyvinvointi-liikuntapalvelusuuntautuneet sekä omatoimimatkailijat. Levillä tehty reittiverkostotutkimus puolestaan kertoo, että matkailijoiden on helppo päästä kosketukseen luonnon kanssa jo mökkikylissä, palvelukeskuksessa ja niitä ympäröivässä lähiluonnossa.

Tulokset käyvät ilmi Voimametsistä viherkattoihin -hankkeen tekemistä selvityksistä. Selvitysten pohjalta syntyy ehdotus Levin voimametsien verkostoksi, josta saadaan hyvinvointia tai hyvinvointituotteiden raaka-aineita matkailuun. Hankkeessa alueen yrittäjiä kannustetaan tuottamaan Leville uusia palveluja kesä- ja hyvinvointimatkailuun ja käyttämään voimametsiä palveluympäristöinä. Tavoitteena on kehittää voimametsiin ohjelma- ja Green Care -palveluja tai palvelupaketteja ja testata niistä muutamia hankkeen aikana.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden laatimia selvityksiä esitellään hankkeen toisessa työpajassa Levillä 14.1.

Yrittäjät pystyvät kehittämään palvelujaan uusille asiakasryhmille

Hankkeessa toteutettiin karttapohjainen kysely Levin alueen kesä- ja syysmatkailijoille sekä Kittilän paikallisille asukkaille. Kyselytutkimus pyrki tavoittamaan erityisesti hyvinvointimatkailijoita. Tulosten perusteella tunnistettiin hyvinvointi- ja luontopalveluista kiinnostuneita asiakasryhmiä. Nämä ryhmät tunnistamalla Kittilän yrittäjät voivat kehittää tulevaisuuden kesä- ja syysmatkailupalveluitaan ja -tuotteitaan.

  Viime vuosina Levillä on suunniteltu tulevaisuutta vuoteen 2025 saakka Levi 4 -hankkeessa, jossa on määritelty kehittämisen painopisteet tuleville vuosille. Yksi tärkeistä aiheista on luonto- ja hyvinvointimatkailun ja siihen liittyvän palvelutuotannon kehittäminen. Luken kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi, toteaa Kittilän kunnan Kideve Elinkeinopalveluiden elinkeinojohtaja Katariina Palola.

Alkuperäisen ja erämaisen luonnon kokeminen voimistaa luontoelämyksiä

Tulevaisuudessa yhä useamman matkailijan ennustetaan liikkuvan vain mökkikylissä, palvelukeskuksessa ja niitä ympäröivässä lähiluonnossa, koska lomamatkojen kesto lyhenee ja matkailijat ikääntyvät. Reittiverkostoanalyysin mukaan näillä alueilla on matkailijoita kiinnostavia maisemia, luontokohteita ja eläimiä. Tiivis rakentaminen matkailukeskuksissa muuttaa luontoa siten, että viherkäytävien määrä vähenee, jolloin etenkään erämaalajit eivät viihdy alueella.

Kesäreittien kehittämisessä olisi tärkeää saada erämaisia maisemia, kuten suo- ja järvimaisemia, mahdollisimman monipuolisesti lähireittien varrelle, kertoo Luken tutkija Marja Uusitalo.

Levin rinteet kesäisin pölyttäjien paratiisi?

Lähes kaikki kotimaiset luonnonmarjat tarvitsevat pölyttäjähyönteisiä marjomiseen, ja pölyttäjien olosuhteita voidaan kohentaa monin tavoin. Pelkästään hyönteispölyttäjien pesäpaikkojen riittävyyden varmistaminen voi nostaa mustikkasatoa jopa 50 prosenttia.

Laskettelukeskusten kesäisin kukkivat rinteet voivat toimia erinomaisina pölyttäjähyönteisten suoja-alueina. Kukkivat mesikasvit varmistavat ravinnon riittävyyden, lisäksi valo ja lämpö tekevät rinteet houkutteleviksi kohteiksi. Levitunturilla pölyttäjiä suosivat olot pyritään optimoimaan, jolloin alarinteet voisivat olla marjastajien unelmakohteita, toteaa tutkija Rainer Peltola.

Voimametsistä viherkattoihin on kesä- ja hyvinvointimatkailun ja matkailun viherrakentamisen pilotointihanke, jossa muun muassa ideoidaan asiakastarpeiden mukaan räätälöityjä uusia palvelukonsepteja Levin kesäympäristöön. Hankkeen yhtenä toimintamuotona on yritystyöpajasarja Levin alueen yrittäjille. Ensimmäinen työpaja järjestettiin kesäkuussa 2015. Myöhemmin keväällä 2016 järjestettävässä kolmannessa työpajassa käynnistyy palveluideoiden työstäminen voimametsiin.

Luke toteuttaa hankkeen yhteistyössä Kittilän kunnan Kideve Elinkeinopalveluiden kanssa. Hanke saa EAKR-rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 20142020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Katso myös