Uutiset Metsä

Maailman kansainvälistä metsäpäivää vietetään 21.3.2019. Teemana on koulutus. 

Mikä tämä puulaji on? Kuinka puun ikä voidaan määrittää? Miksi puurakentaminen on hyvä juttu? Muun muassa näihin kysymyksiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat vastaavat usein kun vieraana on koululais- tai opiskelijaryhmiä.

Suomessa metsä- ja muuta luonnonvaratietoa jaetaan monipuolisesti jo päiväkodeissa ja peruskouluissa. Luke tekee muiden metsäalan toimijoiden tapaan myös metsäopetus- ja valistustyötä. Moni nuori saattaa myös tehdä omaa uravalintaansa koskevia päätöksiä vieraillessaan Lukessa.

Vuonna 2018 Luke tavoitti yli 1400 nuorta heille järjestetyissä metsäaiheisissa tapahtumissa, vierailuilla, retkeilyillä, asiantuntijaluennoilla sekä erilaisten harjoittelu- ja työhön tutustumisjaksojen yhteydessä. Määrä on moninkertainen, kun mukaan luetaan suuret, kaikkia ikäluokkia koskettavat massatapahtumat kuten messut.

Tutkimuksen esittely ja yhteistyö eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa antaa paljon myös tutkijoille.

Metsäpolun varrella

Mäntyjen iänmäärityksen yhteydessä nuorille kerrottiin hauskalla tavalla puiden pituuskasvutapa: Jos unohdan lippalakkini oksalle ja tulen viiden vuoden päästä saman puun luokse, niin millä korkeudella lippalakki on silloin? Ville Koukkari Suomen metsäkeskuksesta opastamassa. Kuva: Marja-Leena Päätalo, Luke.

Oulun kaupungin, Timosenkosken luontokoulun vuotuinen Metsän oppimispolku  -tapahtuma keräsi runsaasti osanottajia syksyllä 2018. Luke ja Suomen metsäkeskus järjestivät polun varrelle oman rastinsa, jolla tunnistettiin puulajeja, määritettiin puun ikää ja kerrottiin puun eri käyttötarkoituksista. Rastin läpi kulki reilut 500 metsäsuhdettaan vahvistanutta viides- ja kuudesluokkalaista, iältään 10–11-vuotiaita nuoria.

– Pyrimme tekemään puulajien tunnistamisen mahdollisimman konkreettiseksi. Rastilla oli viiden tavallisimman kotimaisen puulajimme, mänty, kuusi, (hies)koivu, haapa ja leppä, ontoksi koverretut puunrungot. Koululaisille jaettiin yksi oksa, jonka he pyrkivät yhdistämään oikeaan puunrunkoon. Tehtävä ei ollut kaikille helppo, kuten tarkistusvaiheessa huomattiin. Puun ikää määritettiin puun rungosta otetusta kairausnäytteestä, josta laskettiin vuosilustot. Kohteella olevien nuorten mäntyjen ikä saatiin selville laskemalla puun oksakiehkurat, kertoo Luken tutkija Marja-Leena Päätalo.

Päätalon mukaan retkimuotoinen opiskelu miellytti suurinta osaa oppilaista. Opettajat ovat pitäneet puulajintunnistustehtävästä ja käyttävät sitä jonkun verran itsekin. Päätalolle itselleen on tärkeää, että hän pääsee lisäämään nuorten metsäkiinnostusta ja -tietoutta.

Metsästä ja soilta saatavien aarteiden analysointia

Luke toteuttaa opiskelijoille myös räätälöityjä opastuksia. Parkanon lukion kemian syventävän ja biologian sovellukset -kurssin 16–17-vuotiaat opiskelijat olivat kiinnostuneet siitä, miten metsäbiomassan sivuvirtoja kuten kuorta sekä metsästä ja suolta kerättäviä raaka-aineita voidaan hyödyntää uusiin tuotteisiin.

– Esittelimme oppilaille, mitä kaikkea erilaisista luonnonraaka-aineista voidaan tutkia ja miten monenlaisiin sovelluksiin niitä nykyisin käytetään. He pääsivät myös itse tutustumaan soilta ja metsistä saatavien näytteiden tutkimukseen erilaisilla laboratoriomenetelmillä ja kokeilemaan käytännössä kihokkien siirrostusta petrimaljalle. Maljan he saivat muistoksi vierailultaan, sanoo Luken johtava tutkija Tytti Sarjala.

Sarjalan mukaan vierailu antoi tutkijoille mahdollisuuden innostaa lukiolaisia kemian ja biologian opintoihin ja tulevaisuuden biotalouden osaajiksi. Tilaisuudessa tutkijat pystyivät tuomaan tutkimusta tutummaksi ja lähemmäksi arkipäivän elämää.

– Luke voisi tarjota jatkossakin vastaavia tutkimusta esitteleviä, kouluopetusta täydentäviä pienimuotoisia demonstraatio- tai opetuspaketteja esimerkiksi kemian ja biologian syventävien kurssien oheen.

Yllätyksiä puurakentamisesta

Metla-talo. Kuva: Jussi Tiainen.

Metsästä puhuttaessa päästään usein kertomaan myös hiilen varastoitumisesta metsään sekä puurakennuksiin ja -tuotteisiin. Metla-talo, Luken Joensuun toimipaikka, on jyhkeä hiilivarasto. Metla-talo oli vuonna 2004 valmistuessaan ensimmäinen suuri puurunkoinen toimistotalo Suomessa.

Modernia arkkitehtuuria edustava Metla-talo on suosittu esittelykohde, jossa kerrotaan luontevasti puurakentamisesta ja Lukessa tehtävästä tutkimuksesta. Metla-talossa vierailevat nuoret ovat pääosin metsä- ja ympäristö- tai arkkitehtuurialan opiskelijoita.

– Suurimittakaavaisen puurakentamisen loistava paloturvallisuus on kestoyllätys opiskelijoille kansallisuuteen katsomatta. Toinen ihmetyksen aihe on se, kuinka vähän muita puulajeja kuin kuusta rakentamiseen lopulta kuluu. Korkeakouluopiskelijaryhmien valistus johtaa hyvin usein jälkitoimiin kuten opinnäytetöihin. Ne ovat tehokkaita ja edullisia keinoja tuottaa tutkimustuloksia. Lisäksi opinnäytetöillä on taipumus poikia jatkoyhteistyötä oppilaitosten kanssa, tiivistää erikoistutkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

Luke tuottaa monipuolista luonnonvara-alan tutkimustietoa. Aihepiirit käsittelevät metsäntutkimuksen lisäksi myös maatalous- sekä riista- ja kalatalouden tutkimusta.