Uutiset Metsä, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehdyn tutkimuksen mukaan osa metsäpuiden yhteydessä kasvavien sienten viruksista pystyy siirtymään toisilleen kaukaista sukua olevien sienilajien välillä.  Tutkimustulos kumoaa vanhan käsityksen virusten uskollisuudesta isäntäsienelleen ja avaa samalla myös uusia näkymiä niiden merkityksestä metsien biodiversiteetille.

Tutkimuskohteena ollut kuusen tyvilahoa aiheuttava juurikääpä on ärhäkkä taudinaiheuttajasieni. Sen viruksia on tutkittu perusteellisesti, tarkoituksena löytää torjuntakeino kuusen tyvilaholle. Juurikäävässä elää yli 20 sieniviruslajia, ja niiden tiedetään säilyvän vuosien ajan tartuttamassaan rihmastossa ja kykenevän siirtymään juurikääpälajista toiseen, sekä laboratoriossa että luonnossa.

Kannoissa elää kuusen tyvilahoa aiheuttavan juurikäävän ohella monimuotoinen joukko sienirihmastoja. Kuva: Tuula Piri, Luke.

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, pystyvätkö juurikäävän virukset siirtymään myös kaukaisempiin sieniin.

– Löysimme kahta juurikäävän virusta symbioottisia sienijuuria muodostavasta pikkurouskusta ja lahottajasieneksi tiedetystä valkoviirujuurekkaasta. Lisäksi juurikäävän viruksia löytyi maan alla kasvavasta sienijuurisienten rihmastosta, kertoo Luken tutkimusprofessori Jarkko Hantula.

Sienten virukset eivät muiden eliöiden virusten tapaan leviä ilmateitse vaan sienirihmastojen välille muodostuvia rihmastosiltoja pitkin. Niiden on siksi ajateltu olevan vahvasti sidoksissa isäntälajiinsa. Luken tutkimustulos asettaa kyseenalaiseksi tämän käsityksen sienivirusten isäntäuskollisuudesta.

– Muutamia samansuuntaisia havaintoja on tehty viime vuosina muuallakin, mutta vasta saamamme näyttö haastoi vanhan tieteellisen käsityksen vakavasti. Vaikka virusten siirtyminen kaukaisten lajien välillä näyttääkin olevan harvinaista, on kuitenkin tarpeen selvittää, aiheuttaisiko esimerkiksi juurikäävän torjunta viruksen avulla riskiä muille sienilajeille, Hantula puntaroi.

Hyödylliset virukset pontimena Luken tutkimukselle

Metsäpuiden varassa elää monipuolinen sieniyhteisö, johon kuuluu paljon myös erittäin hyödyllisiä tai harmittomia sieniä. Juuristossa vihreää kultaa kasvattavat symbionttiset sienijuurisienet eli mykorritsat, solukoiden sisällä elää endofyytti- eli lymysieniä, puiden pintaa peittävät monet epifyytit ja kuolleen puun ravinteita palauttavat kiertoon lahottajasienet.

– Sienivirusten taloudellisesta hyödyllisyydestä kertoo esimerkki 1960-luvulta. Silloin virusten avulla onnistuttiin pelastamaan eurooppalainen kastanja vaarallisen vierasperäisen taudinaiheuttajan kynsistä. Tämä esimerkki toimi pontimena myös juurikäävän virustutkimuksillemme, Hantula kertoo.