Uutiset Maaseutu, Riista, Ympäristö

Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa vuosittain kesäkuun alussa tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan, minkä vuoksi Lukessa on nyt kehitetty ennustemalli kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten.

Susiennuste kertoo, mitä susikannalle kuuluu:

Susikannan koossa ja rakenteessa tapahtuu vuoden mittaan muutoksia. Kanta kasvaa keväällä pentujen syntyessä, mutta lähtee heti kesän alussa jälleen laskuun muun muassa luonnollisen kuolleisuuden johdosta. Laumoistaan lähteneet edellisen vuoden pennut jättävät keväällä synnyinlaumansa ja voivat sen jälkeen liikkua käytännössä koko Suomen alueella paria ja sopivaa reviirialuetta etsiessään. Todennäköisimmin uudet reviirialueet löytyvät kuitenkin jo olemassa olevien reviirikeskittymien liepeiltä. Parien määrä kasvaa kohti syksyä samalla, kun yksin vaeltavien susien määrä vähenee.

Ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä ja kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja pantasusiaineistojen pohjalta. Pentutuoton vaihtelu pohjautuu Suomessa ja Ruotsissa kertyneeseen pantasusiaineistoon. Kuolevuusarviot perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, pantasusiaineistoon sekä Suomen susikannan aikaisempaan vaihteluun. Laumasta erkaantumisen ajoittuminen, susien liikkumisnopeus ja reviirien keskimääräinen koko pohjautuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon.

Katso, miten tietokonesimulaatio tuottaa ennusteen:

Syksyn susikanta tyypillisesti maaliskuun kantaa suurempi

Mallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta. Susikannan kasvu on ajankohtaan nähden luonnollista.

– Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311 (kuva 1), ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa (kuva 2, kaikki sudet). Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311 ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228, kertoo mallin kehitystyöstä vastannut erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Kun syksyn 2018 ennustetta verrataan mallin tuottamaan takautuvaan ennusteeseen syksylle 2017 (213–273), arvioiden suuruudessa ei kuitenkaan ole merkittävää eroa. Kanta kääntyy tyypillisesti talven tullessa jyrkempään laskuun, koska sekä ihmisen aiheuttama että luonnollinen kuolevuus ovat lumipeitteisissä maissa silloin suurempia kuin sulan maan aikana.

Kuva 1. Susikannan ennustettu muutos maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Vasemmalla: kuvaan on piirretty 1000 vaihtoehtoista kehityskulkua. Todennäköisimmät vaihtoehdot näkyvät tummempana alueena. Oikealla: susikannan ennustettu koko 11.11.2018 kuvattuna todennäköisyysjakauman avulla. Jakauma syntyy simulaatioiden välisestä satunnaisvaihtelusta. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

tiedote- susiennuste-kuva_1 (pdf)

Uusia reviirejä odotettavissa Länsi-Suomeen

Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä (Kuva 2). Parien määrä kasvaa lisäksi syksyä kohti samalla, kun yksin vaeltavien susi määrä vähenee.

– Arviota susikannan kehityksestä ja alueellisesta sijoittumisesta voidaan hyödyntää riistahallinnossa esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyn kohdentamisessa sekä sutta koskevan tiedon jakamisessa paikallisille asukkaille, kertoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

Kuva 2. Susien ennustettu alueellinen esiintyminen 11.11.2018. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

tiedote- susiennuste-kuva_2 (pdf)

Luonnonvarakeskus kehittää mallia. Menetelmää kehitetään muun muassa siten, että loppuvuoden ennusteessa voitaisiin huomioida pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot.