Uutiset Ilmasto, Ympäristö

”Oli mielenkiintoista nähdä, millaisia mahdollisuuksia on pilottimittakaavan testauksella ja tutkimuksella”, totesi Gasumin tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Luken Biopajan avajaisissa Jokioisissa. Biopajassa optimoidaan prosessiketjuja kiertotalouden eri raaka-aineille erilaisia lopputuotteita varten. Tutkimuslaitteistoja voivat jatkossa hyödyntää sekä yritykset että tutkimuskumppanit.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Biopajan avajaisissa 10.6. Jokioisissa tutustuttiin uusiin kiertotalouden tutkimuksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Puheenvuoroissa ja demopisteillä esiteltiin, kuinka erilaisia biomassoja voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti uusiutuvan energian, kierrätyslannoitteiden ja biopohjaisten arvotuotteiden valmistamiseen. Biopajan avajaiset olivat osa Luke Circles -tapahtumasarjaa.

Satapäinen yleisö oli kiinnostunut biokiertotalouden ratkaisuista ja uusista menetelmistä. Kuva: Erkki Oksanen

Biokaasu ja kierrätyslannoitevalmisteet kasvava ala

Energiayhtiö Gasum Oy:n orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotepäällikkö Juhani Viljakainen, kiitteli Biopaja-avajaisia hyväntuuliseksi ja oivalliseksi verkostoitumispäiväksi.
– Oli mielenkiintoista nähdä pilottimittakaavan testauksen ja tutkimuksen mahdollisuudet – erityisesti biohiili-puoli – ja huomata, kuinka Luken monialaisuus kattaa koko agrobisneksen.

Kiertotaloudessa riittää yhteistä pohdittavaa. Biokaasua tuottavan ja biohajoavien jätejakeita käsittelevän Gasumin, Luken ja HSY:n yhteistyöhankkeessa tutkitaan puhdistamolietteestä pyrolyysillä tuotettua lietehiiltä ja sen ominaisuuksia.

– Orgaaniset lannoitevalmisteet ovat kasvava ala. Uusia biokaasulaitoksia tulee koko ajan lisää ja kysyntää näyttää olevan. Ala on huomioitu mukavasti uudessa hallitusohjelmassakin, Viljakainen toteaa.

Gasumin tuotepäälliköt Antti Tuominen ja Juhani Viljakainen tutustuivat pyrolyysiin ja Luken biohiilimalleihin. Kuva: Ulla Ramstadius

Lannat kiertoon kannustimien avulla

Kansanedustaja Kai Mykkänen oli tullut Biopajan avajaisiin tutustumaan kiertotalouden viimeisimpiin tutkimusmenetelmiin. Ministeriaikanaan Mykkänen oli mukana keskustelemassa Luken tutkimusten suosituksista lannan käsittelyyn. Nyt hän odottaa uutta Luken selvitystä lantabiokaasun tukemisesta ja aikoo olla mukana suunnittelemassa siitä kumpuavia toimenpiteitä.

Mykkäselle on tärkeää, että maatalouden lantojen ravinteet eivät valu vesistöön, vaan ne saadaan kiertämään. – Uskon, että jos luodaan selkeät kannustimet eri osapuolille, niin suomen lantatalous saadaan prosessoinnin piiriin kymmenessä vuodessa.

– Oli kiinnostavaa nähdä, että biomassoista saadaan muutakin kuin metaania. Näitä aivan uusia asioita on tärkeä tutkia pilottimittakaavassa. Ilman pilotointia moni asia jäisi kustannusten takia selvittämättä. Aivan uudet innovaatiot jäisivät keksimättä, sanoo Mykkänen.

Kansanedustaja Kai Mykkänen (oik). Keskellä Mykkäsen eduskunta-avustaja Kristiina Karjalainen ja vasemmalla entinen erityisavustaja Tuomas Rautanen. Kuva: Ulla Ramstadius

Saha joka jalostaa runkopuusta enemmän

Biocoil Oy:n Timo Tervonen oli kehittelemässä oman startup-vaiheessa olevan yrityksensä hanke- ja rahoituskuvioita. Sahayrittäjänä aikaisemmin toimineen Tervosen tavoitteena on perustaa aivan uudenlainen saha, joka ei oikeastaan ole saha. Se on runkopuunjalostuskeskus, joka toimii täysin materiaalivirtalähtöisesti. Tähän saakka sahoilla sivutuotteena tulevalle sahapurulle ei ole ollut kunnollisia markkinoita ja iso osa puun kuoresta jää käyttämättä.

– Uskon, että tulevaisuudessa puun jalostuksessa on kaksi vaihetta, ensin puusta uutetaan kemikaalit ja sen jälkeen sen jälkeen on pyrolyysi. Raaka-aineet ja niiden hinta lasketaan entistä tarkemmin, ja esimerkiksi puun kuorella tuotetaan vähintään se hinta, mikä siitä on maksettu, Tervonen toteaa.

Biocoilin Timo Tervonen visioi uudenlaisen runkopuunjalostuskeskuksen, joka on paljon enemmän kuin perinteinen saha. Kuva: Ulla Ramstadius

Kiertotalous on kansainvälistä yhteistyötä

World Ecological Forumin toiminnanjohtaja Risto Rantalaa kiinnosti Luken kiertotalousosaaminen erityisesti talousvinkkelistä. Kansainvälinen virtuaaliorganisaatio World Ecological Forum pyrkii edistämään tasapainoisesti kestävää kehitystä huomioiden samalla taloudellisen tasapainon ja kestävän kasvun.

– Maailma on täynnä ideoita, mutta jos niiden kehittelylle ei ole taloudellista pohjaa, ne eivät toteudu. Olemme kehitelleet uutta kiertotalousratkaisua Venäjällä ja nyt haluaisimme tuoda sen Suomeen. Keskustelemme voisimmeko testata kehittelemäämme tekniikkaa ensin Lukessa, Rantala kertoo.

Kiertotalous kiinnostaa Rantalaa monelta kantilta, sillä World Ecological Forum on myös mukana Smart Road Gotland -konsortiossa. Se kehittää Gotlantiin sähköistä tietä, jolla ajoneuvot kulkevat langattoman, induktiivisesti tiestä ladattavan sähkön avulla. Jatkossa on tarkoitus, että tie saa sähkönsä täysin uusiutuvista energialähteistä vähentäen hiilidioksidipäästöt minimiin.

World Ecological Forumin toiminnanjohtaja Risto Rantala ja Damir Volodin olivat kiinnostuneita kiertotalousratkaisujen testaamisesta. Kuva: Ulla Ramstadius
Tältä näyttää biohiili, malleina ja oikeasti. Kuva: Erkki Oksanen
Ammoniakkistripperi on pilot-mittakaavaa ja pystyy väkevöimään ammoniumtypen esimerkiksi ammoniumsulfaatiksi, joka on suoraan käyttökelpoinen typpilannoite. Kuva: Erkki Oksanen
Luken Biopajan tehoryhmä jatkaa tutkimustyötä. Tutkijoihimme kannattaa olla yhteydessä kaikissa tutkimusyhteistyöasioissa. Kuva: Ulla Ramstadius