Uutiset Maaseutu, Maatalous, Puutarha, Ympäristö

Luonnonvarakeskus (Luke) esittelee uusimpia tutkimustuloksiaan ja asiantuntijapalvelujaan 4.–7.7. Okra Maatalousnäyttelyssä Oripäässä.

Kuva: Pixabay.

Jos sinulla on kysyttävää esimerkiksi kasvinsuojelusta, luomusta, glyfosaattivalmisteista, pihapiirien vanhoista kasveista tai maatalouden kirjanpidosta, kannattaa vierailla Luken osastolla nro F 258. Katso sijainti alueen kartasta.

Kasvinterveystietoa voi nyt kuka tahansa kartuttaa

Luken osastolla voi tutustua peltokasvien kasvintuhoojiin, tunnistukseen ja torjuntaan sekä niiden tarkkailu- ja hallintamenetelmiin. KasKas-hankkeessa on kehitetty helppokäyttöinen sovellus, jonka avulla kuka tahansa voi tallentaa ja jakaa pelto- ja puutarhakasvien sekä metsän kasvitautien, tuhohyönteisten ja rikkakasvien esiintymistietoja reaaliaikaisesti. Kansalaishavaintoihin perustuvan palvelun avulla viljelijät ja puutarhurit saavat näin ajankohtaista tietoa kasvitaudeista ja -tuhoojista. Lisätietoja: Marja Jalli. Hankkeen kotisivu.

PeltoOptimi-työkalun avulla parhaat peltolohkot vieläkin tuottoisammiksi

Luke on kehittänyt PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeissa työkalun, jonka avulla viljelijä voi saada peltoaloistaan nykyistä vieläkin suuremman hyödyn. Työkalun avulla pystytään tunnistamaan parhaat peltolohkot, joiden viljelyyn kannattaa panostaa muita aloja enemmän. Tämä mahdollistaa paremman sadon hyviltä lohkoilta, ja huonommin tuottava peltoala voidaan siirtää muuhun käyttöön. Näin voidaan saavuttaa myös merkittäviä ilmastohyötyjä.  Lisätietoja: Jaana Sorvali. Hankkeen kotisivu.

Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen

Glyfosaattivalmisteita käytetään muun muassa juolavehnän ja monivuotisten rikkojen torjuntaan. Viime aikoina on esitetty kriittisiä mielipiteitä glyfosaatin mahdollisista haitoista mikrobeille ja viljelykasveille sekä sen syöpävaarallisuudesta. Luken GlyFos II -hankkeessa tutkitaan ja mallinnetaan glyfosaatin hajoamista ja kulkeutumista valumien mukana sekä selvitetään maahan kertyneiden jäämien ympäristövaikutuksia. Luken asiantuntijat kertovat tuoreista tutkimustuloksista, esillä on myös maalieriöitä, joilla havainnollistetaan glyfosaattikäsittelyn vaikutuksia lierojen aktiivisuuteen. Lisätietoja: Jaana Uusi-Kämppä, Heikki Jalli ja Sari Rämö. Hankkeen kotisivu.

Maatiloilla voi varautua ilmastonmuutokseen

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeen pisteellä on jaossa tietoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen sekä palkokasveista, sekaviljelystä ja suometsien hoidosta.  VILMA on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on auttaa maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistää sopeutumiskyvyn tietotaitoa.  Lisätietoja: Riitta Savikko. Hankkeen kotisivu.

Mitä maksaa, kun tuotantoeläin sairastaa?

Eläintaudit aiheuttavat kotieläinsektorille Euroopassa useiden miljoonien eurojen tappiota. Luken tutkimuksen mukaan sikataloudessa taloudellisesti suurimmat tappiot aiheutuvat hengitystie- ja jalkasairauksista sekä häiriöistä emakon maidontuotannossa – taloudellinen menetys voi olla jopa yli sata euroa sairasta emakkoa kohden. Myös epäpuhdas tuotantoympäristö ja puutteellinen tautisuojaus ovat selkeitä riskitekijöitä. Epäpuhtaissa tiloissa sikojen päiväkasvu oli jopa 20 prosenttia heikompi kuin sioilla, jotka kasvavat puhtaassa ympäristössä. Taloudellinen menetys sikaa kohti oli lähes 10 euroa.  Lisätietoja: Terhi Latvala ja Jarkko Niemi. Hankkeen kotisivu.

Maaseudun kulttuurimaisemaa turvaamassa

Kullakin alueella Suomessa on omaleimainen, luonnon ja ihmistoiminnan yhteisvaikutuksesta syntynyt kulttuurimaisema. Niihin kohdistuu yhä enemmän erilaisia muutospaineita. MAHKU-hanke kartoittaa maaseudun kulttuurimaiseman säilyttämisen mahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä osallistumaan asuinpaikkansa kulttuurimaisemien hoitoon. Luken osastolta saa tähän hyviä vinkkejä. Lisätietoja: Tuija Selänpää. Hankkeen kotisivu.

Tarha- eli talonpojanpioni on vanhimpia viljeltyjä pioneja. Sen historia ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka. Kuva: M. Uusi-Honko, Pionien Kodin arkisto.

Pionien ja hapanleipäjuurien kuulutus sekä tietoa humalasta

Onko sinulla jäljellä sukusi vanha hapanleipäjuuri? Entä kasvaako puutarhassasi vanha pioni?  Ilmoita ne nyt mukaan tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa etenkin kuivattuna säilytettävät juuret sekä juuret, joissa käytetään maatiaisrukiin tai vanhojen ruislajikkeiden jauhoja. Lisäksi etsitään pionikantoja, joita viljeltiin 1950-luvulla tai sitä ennen. Tavoitteena on löytää geneettisesti monimuotoisimmat ja ulkoisilta ominaisuuksiltaan parhaat kannat tuotantoon ja pitkäaikaissäilytykseen. Luken osastolla voi tutustua myös meneillään olevaan humalatutkimukseen, jonka myötä valitaan kansalaisten 1200 ilmoittamasta humalasta oluen teon kannalta parhaat kasvikannat viljelyyn ja panimoiden hyödynnettäväksi. Lisätietoja: Merja Hartikainen, Sirkka Juhanoja, Maarit Heinonen. Kasvigeenivarat

Luomuala kasvaa – tutkimustietoa tarvitaan

Luomutuotteiden kulutus kasvaa Suomessa ja globaalisti. Luomutuotantoon ja -kuluttamiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Luomuinstituutti on Luken osastolla edustamassa luomututkimusta alkutuotannon, ympäristövaikutusten, elintarvikkeiden ja markkinoiden näkökulmasta. Tervetuloa juttelemaan luomusta – tuottajana tai kuluttajana! Lisätietoja: Sari Iivonen, Sari Autio ja Maija Rantala. www.luomuinstituutti.fi

Hyödyllistä tietoa maatalouden kannattavuudesta

Millainen on maatilojen taloudellinen tilanne Suomessa ja muualla Euroopassa? Entä mistä löytyy oman tilan arvioinnin rinnalle vertailutietoa tilojen tuloista ja menoista? Näihin kysymyksiin vastaavat Luken ylläpitämä kannattavuuskirjanpito sekä Taloustohtori-palvelu. Kannattavuuskirjanpidosta saatavia tietoja käytetään päätöksenteossa kotimaan maatiloilla sekä EU-politiikan suunnittelussa. Taloustohtorissa tulokset ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Lisätietoja: Heikki Mäkinen, Marja Vilja ja Maria Yli-Heikkilä. Taloustohtori-verkkopalvelu.

SOMPA – Ilmastoviisaita menetelmiä turvemaiden hoitoon

STN SOMPA-hanke kehittää taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. Keinoja etsitään yhdessä viljelijöiden, maanomistajien ja sidosryhmien kanssa. Tule tutustumaan ilmastoviisaan turvemaiden hoidon keinoihin ja hyviin käytäntöihin. Vastaa myös kyselyyn ja osallistu palkintojen arvontaan! Lisätietoja: Raisa Mäkipää ja Mikko Peltoniemi. Hankkeen kotisivut.

Järeitä maatalouskoneita tutkitaan – tutustu ISOBUS-simulaattoriin osastolla B 221

Luken maatalouskoneiden automaatiotutkimusta tehdään ISOBUS-laboratoriossa. Siellä kehitetään ja testataan traktoreita ja maataloustyökoneita standardien mukaisesti.  Okrassa Luke esittelee kehitystyötä ja tutkimusta yhdessä Maatalousautomaatioyhdistyksen kanssa Agco Suomen osastolla B 221. Osastolla on muun muassa teltta, josta löytyy kiinnostava ISOBUS-simulaattori. Lisätietoja: Mikko Laajalahti.