Uutiset Maatalous, Puutarha, Yleinen

Luke on jälleen mukana kaikki puutarha- ja viheralan sektorit kokoavassa Lepaa-näyttelyssä, joka järjestetään 15.–17. elokuuta. Vuoden 2019 juhlanäyttelyssä Luke tarjoaa tietoa esimerkiksi kasvihuoneiden valoympäristöstä, mansikan tautien torjunnasta ja kasvinsuojelusta.

Lepaa-logo.

Luken osasto C2 sijaitsee C-hallissa, jonka kartan näet tästä. Koko näyttelyalueen kartan voit katsoa tästä. C2-osastolla on tavattavissa Luken asiantuntijoita jokaisena näyttelypäivänä. Tarjolla on monipuolisesti tietoa puutarha-alan eri teemoista, joista on poimintoja ohessa. Näiden lisäksi Luken osastolla esitellään kierrätysravinteita, kasvinsuojeluasioita ja paljon muuta.

Tarkastelussa työhyvinvointi puutarha-alalla

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin puutarha-alalla on tartuttu meneillään olevassa HortiProw-hankkeessa. Hanke tarjoaa yrityksille tukea työhyvinvoinnin monipuoliseen tarkasteluun ja ratkaisujen ideointiin. Hankkeen asiantuntijoita on tavattavissa Luken osastolla.
Lisätietoja: Tiina Mattila.

Miten terveiden ja lajikeaitojen taimien saatavuutta edistetään?

Luke edistää Suomeen soveltuvan, terveen ja lajikeaidon lisäysaineiston sekä täällä jalostettujen lajikkeiden saatavuutta marjakasveista, alppiruusuista ja atsaleoista. Kasvikannat ylläpidetään ja tuotetaan varmennetun taimituotannon lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Ylläpidettävät esiperusemokasvit takaavat saatavuuden kansallisella tasolla ja ovat siten osa suomalaista ruokaturvaa. Lajikevalikoima sisältää tuotantoon hyvin soveltuvia perinteisiä ja uudempia lajikkeita.
Lisätietoja: Jaana Laamanen.

Tulevaisuuden menetelmät vihannesten tuotannossa

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kasvispainotteisesta ruoasta. Samalla odotukset viljelymenetelmiä kohtaan muuttuvat. Osastolla on mahdollista keskustella asiantuntijoiden kanssa siitä, millaisin menetelmin vihanneksia tuotetaan tulevaisuudessa avomaalla. Jaossa on myös tietokortti työkaluista, joilla viljelyä voi kehittää kestävämmäksi.
Lisätietoja: Terhi Suojala-Ahlfors.

Retiisejä ja avomaankurkkuja.
Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Mansikan alkuperä voidaan selvittää – harhautukset kuriin

Luke ja Ruokavirasto kehittävät työkalun suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseen. Alkuperän määritys perustuu eri alkuaineiden ei-radioaktiivisten, pysyvien isotooppien määriin marjoissa. Tätä varten on koko Suomen mansikanviljelyalueelta kerätty kolmena vuonna marjanäytteitä. Isotooppianalyysien tulokset ovat olleet hyviä, ja marjojen maantieteellinen alkuperä selviää analyysien perusteella. Tänä vuonna näytteenotto on laajentunut Viroon, ja lähimaiden kanssa tehdään yhteistyötä alkuperäväärennösten paljastamiseksi kussakin maassa. Elintarviketarkastajat ottavat näytteitä myös erilaisilta kauppapaikoilta.
Lisätietoja: Marja Rantanen ja Saila Karhu.

Terveet taimet avainasemassa mansikan tautien torjunnassa

Mansikan taimien mukana kulkeutuu viljelmille kasvitauteja, jotka voivat säilyä kasvupaikan maassa pitkään ja haitata viljelyä. Mansikan tyvimätä kuihduttaa kasveja jo istutusvuonna. Tuontikasvien mukana tullut pitkään maassa säilyvä punamätä voi tuhota kasvuston pahasti. Haitallista lakastumistautia on puolestaan tavattu mansikalla satunnaisesti. Uusimpana tulokkaana Euroopassa muutama vuosi sitten havaittu sieni lahottaa juurakoita ja on parina viime vuonna yleistynyt. Terveet taimet ovat avainasemassa torjuttaessa tauteja ja niiden aiheuttamia haittoja.
Lisätietoja: Päivi Parikka.

UV-C-säteily apuna harmaahomeen torjunnassa

Harmaahome on yleinen kasveihin tarttuva sienitauti, johon kehitetään UV-C LED harmaahomeen torjunnassa -hankkeessa ei-kemiallista torjuntakeinoa, joka perustuu UV-C-säteilyn käyttöön. Luken osastolla esitellään mansikan kukilla ja ruukkusalaatilla saatujen säteilytyskokeiden tuloksia.
Lisätietoja: Marja Poteri.

Tietoa kasvihuoneiden valoympäristöstä

Miten vuodenajat, erilaiset katemateriaalit, verhot ja keinovalot vaikuttavat kasvihuoneiden valoympäristöön? Valotohtorin analyysit auttavat pääsemään kadonneiden kimalaisten ja puuttuvan punaisen värin jäljille. Luken osastolla on mahdollista keskustella perjantaina asiantuntijan kanssa valomittaustutkimuksista.
Lisätietoja: Titta Kotilainen.

Miten olosuhteet vaikuttavat porkkanakempin torjuntaan?

Porkkanan hankalimman tuhohyönteisen, porkkanakempin, torjuntakokeissa on tutkittu kemiallisen torjunnan lisäksi muun muassa hyönteisverkkoa ja kaoliinia. Torjuntakokeissa on havaittu, että esimerkiksi äärevissä olosuhteissa hyönteisverkko on ollut toimivin torjuntakeino. Lisätietoa siitä, miten olosuhteet vaikuttavat porkkanakempin torjuntaan, on tarjolla Luken osastolla.
Lisätietoja: Anne Nissinen.

Keskustele asiantuntijoiden kanssa Luken osastolla

Luken osastolla on tavattavissa asiantuntijoita kaikkina näyttelypäivinä. Ohessa lueteltuna paikalla olevat asiantuntijat päivien ja aiheiden mukaan:

Torstai:

  • Luomuvihannestuotanto ja maan kasvukunto: Pirjo Kivijärvi
  • Kasvi-herbivori-luontainen vihollinen vuorovaikutukset ja kaistasekaviljely: Sari Himanen
  • Marja- ja hedelmäkasvien tuholaiset: Isa Lindqvist
  • Marja- ja hedelmäkasvien taudit: Päivi Parikka (ja Marja Poteri)
  • Kasvinsuojelu: Asko Hannukkala ja Marjo Segerstedt
  • Tilastot: Anna-Kaisa Jaakkonen
  • Työhyvinvointi ja tuottavuus: Tiina Mattila.

Perjantai:

  • Kasvihuonetuotanto ja valobiologia: Titta Kotilainen
  • Vihannestuotanto avomaalla: Terhi Suojala-Ahlfors
  • Tilastot: Anna-Kaisa Jaakkonen
  • Vihannestuotanto: Marja Aaltonen
  • Marjojen alkuperän tunnistaminen: Saila Karhu.

Lauantai:

  • Tilastot: Anna-Kaisa Jaakkonen
  • Vihannestuotanto ja kasvinsuojelu: Asko Hannukkala
  • Porkkanat, vihannestuotanto avomaalla ja kasvinsuojelu: Anne Nissinen
  • Marja- ja hedelmäkasvien taudit: Päivi Parikka.

Lepaa 2019 -näyttely Lepaalla 15.–17. elokuuta. Näyttelyopas ilmestyy 9.8. Lepaa-näyttelyn verkkosivuille.