Uutiset Metsä, Ruoka, Ympäristö

Ilmaston lämpenemisen myötä erilaiset metsätuhot lisääntyvät. Tietoa tuhonaiheuttajista tarvitaan. Juuri valmistunut opas kuusen- ja männynjuurikäävästä sekä valmisteilla oleva karttapalvelu metsien tuulituhoriskeistä ovat yksi tapa taistella tuhoja vastaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat ovat kertomassa tutkimuskuulumisia 10.–12.11. Helsingin metsämessujen biotalousosastolla. Osastolla esittäytyvät Luken lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, Maanmittauslaitos, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sekä Suomen riistakeskus. Osaston numero on 6b50.

Tuulituhoille alttiit metsäalueet kartalle

Muuttuvat ja vaihtelevat ilmasto-olot, mahdollisesti lisääntyvät kuivuusjaksot, metsänhoitorästit sekä uudet metsätuholaislajit aiheuttavat tilanteen, jossa riski mittaville metsätuhoille kasvaa. Metsänomistajien kaupungistumisen myötä osa tuhoista jää havaitsematta, ja tämä mahdollistaa tuholaislajeille tuoreen kasvu- ja lisääntymisalustan. MyrskyPuu-hankkeen tavoitteena on tuottaa koko Suomen metsät kattava karttatuote, joka kuvaa metsien tuulituhoriskiä ja auttaa tunnistamaan korkean tuhoriskin kohteet.
Lisätietoja: Susanne Suvanto.

Taudit ja hyönteiset uhkaavat metsiämme ilmaston lämmetessä

Ilmaston lämpenemisen myötä myös metsähyönteistuhot lisääntyvät. Tuholaisista merkittävin on kirjanpainajakuoriainen, joka iskee erityisesti heikentyneisiin, usein vanhoihin kuusiin tai hakkuuaukkojen reunapuihin. Kohteena voivat olla myös kuivuudesta tai taudeista kärsivät kuusikot sekä tuore kuusipuutavara. Laji voi runsaana esiintyessään iskeytyä myös eläviin kuusiin ja tappaa ne. Kirjanpainaja hyötyy kuumista ja kuivista kesistä, ja sen kanta voi jopa kymmenkertaistua yhden kesän aikana. Kirjanpainajat ovat lisääntyneet paikoin epidemia-asteelle Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.  Luke kehittää seurantaa ja torjuntaa yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa.
Lisätietoja: Heli Viiri.

Uusi käytännönläheinen opas metsiemme vahingollisimmista lahottajasienistä, kuusen- ja männynjuurikäävästä, on ilmestynyt. Oppaassa paneudutaan juurikääpäsienten leviämiseen, tuhojen tunnistamiseen ja torjuntamahdollisuuksiin. Kohderyhmänä ovat käytännön metsätalouden toimijat kuten puunostajat, korjuusuunnittelijat ja koneurakoitsijat sekä metsänomistajat. Opas on osa Luken ja Suomen metsäkeskuksen juurikäävän torjunnan laadun ja omavalvonnan kehittämishanketta, ja se on lähipäivinä saatavilla sekä Luken että Suomen metsäkeskuksen sivustoilta suomen- ja ruotsinkielisenä.
Lisätietoja: Tuula Piri.

Valkuaisomavaraisuus nousuun

ScenoProt-hanke haluaa parantaa valkuaisomavaraisuutta roimasti vuoteen 2030 mennessä. Muutos tietää enemmän elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla sekä prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon. Tutkimustyö liittyy proteiinikasvien tuotantoon, eläinravitsemukseen, prosessointiteknologiaan ja ruoan terveellisyyteen sekä tuotannon kestävyyteen. Elintarvikkeita kehitellään yhteistyössä muun muassa yritysten kanssa. Osastolla pääset äänestämään tulevaisuuden proteiinilähteitä.
Lisätietoja: Anne Pihlanto ja Sirpa Kurppa.

Luken asiantuntijat lavoilla

Biotalousosaston oma lava

Pe 10.11. klo 16 Tuhoriskit kartalle: MyrskyPuu-projekti tuottaa tarkkaa paikkatietoa metsien tuulituhoriskistä. Tutkija Susanne Suvanto, Luke

La 11.11. klo 13 Lankkupihvi, papupizza, pukinmaito tai jauhomatopyörykkä – siitä riittää meille kaikille! Tutkimusprofessori Sirpa Kurppa, Luke

Su 12.11. klo 11 Tuholaiset tarkkailussa. Ylitarkastaja Liisa Vihervuori, Evira ja tutkija Antti Pouttu,Luke

Metsälava

Su 12.11. klo 14 Kymmenen minuuttia metsässä ja tunnet olosi paremmaksi – metsä hyvinvoinnin lähteenä. Tutkija Jenni Simkin, Luke ja ylilääkäri Anna Peitola viestintäjohtaja Pekka Väisäsen haastattelussa.