Uutiset Ilmasto, Kala, Maatalous, Metsä, Ruoka, Talous, Ympäristö

”Kun arkiymmärrys ei enää riitä, tutkimus auttaa.” Näillä sanoilla Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert avasi Luke Circles biokiertotaloustapahtuman Turun Logomossa keskiviikkona 5.6. Tapahtumassa kohtasivat biokiertotalouden huippututkimus ja raaka-aineiden uusista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista kiinnostuneet elinkeinon edustajat.

”Meitä paikallaolijoita yhdistää huoli ilmastonmuutoksesta ja halu rakentaa kestävämpää huomista”, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Elina Rantanen totesi osuvasti avajaistervehdyksessään.

Kuvassa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Elina Rantanen.
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Elina Rantanen

Tulevaisuus on pinnan alla

Vesi, vesistöt ja vesiluonnonvarat nousivat päivän mittaan esiin kotimaisen kiertotalouden aarrearkkuna, joka on pikimmiten nostettava syvyyksistä pinnalle.

”Vesi tulee olemaan tulevaisuutemme voimavara. Meidän täytyy vahvistaa kalatalouttamme, hyödyntää paremmin olemassa olevat kalamateriaalimme, kuten silakka ja särkikalat sekä luoda uusia vesistöjen käyttöön liittyviä virkistys- ja hyvinvointipalveluita. Vedet ja kalat ovat kiertotalouden hyödyntämätön mahdollisuus, jossa on kapitalisoitumatta potentiaalia”, Johanna Buchert maalaili.

Myös Elina Rantanen nosti veden esimerkiksi siitä, miten kiertotalouden ratkaisuja voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen. ”Turun alueen kuntia yhdistää huippuunsa hiottu vesiratkaisujen kokonaisuus. Kokonaisuus muodostaa energiatehokkaan prosessin, jossa kaikki elementit on otettu huomioon: vesi, ravinteet ja energia kiertävät”, Rantanen kuvailee.

Kotimaisten kalojemme, erityisesti silakan ja särkikalojen, runsaissa saaliissa piilee lukuisia liiketoiminnallisia mahdollisia: ”Kaloista voidaan kehittää muun muassa diabeteslääkkeitä, biohajoavia pakkausmateriaaleja sekä vaihtoehto lihaperäiselle gelatiinille”, Luken erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi kertoi omassa esityksessään ”Kalasta kaikki talteen”.

”Kalajalostusteollisuuden sivuviroissa syntyy paljon hyviä komponentteja, kuten rasvaa ja mineraaleja, jotka tulisi saada käyttöön. Tutkimuksissa on havaittu, että aivotoimintaa edistävien DHA- ja EPA-rasvahappojen pitoisuudet ovat silakkaöljyssä noin kolme kertaa suuremmat kuin lohi- tai kirjolohiöljykapseleissa”, Hiidenhovi kuvailee mahdollisuuksia kotimaisen kalan arvonlisäämiseen.

Kala-alalla tarvittaisiinkin lisää viime vuonna Aalto yliopistosta valmistuneen Paavo Vallaksen kaltaisia yrittäjiä, jotka kehittäisivät ennakkoluulottomasti uusia tuotteita kalasta. ”Opiskeluaikana minua harmitti, että kaupassa ei ollut tarjolla sellaisia kalatuotteita, jotka olisivat sopineet budjettiini tai siihen, että olen itse surkea kokki. Halusin kehittää kotimaisen kalatuotteen, joka sopisi lapsiperheiden arkikokkailuun sekä hintansa että reseptien sovellettavuuden puolesta. Halusin perustaa firman, joka tekisi ympäristöstämme paremman paikan elää. Näistä lähtökohdista syntyi Särkifood ja kalajauheliha”, Vallas kuvailee tuotekehitysprosessiaan.

Kuvassa Paavo Vallas, Särkifood Oy:n perustaja
Vallas kiittelee Luken tutkimusten olleen apuna yrityksen perustamisessa: ”Erityisesti Luken tutkijan Jari Setälän tutkimukset ovat olleet merkittävässä asemassa tuotekonseptia kehittäessäni. Kannustaisin myös muita nuoria yrittäjiä lähtemään mukaan särkikalaskeneen: kala-alalle mahtuu kyllä ja korkeamman lisäarvon kalatuotteissa on paljon potentiaalia!” Vallas kertoo.

Puun kuoret, marjojen lehdet ja kotimaiset sienet metsiemme aarteita

Luke Circlesissa sukellettiin siis paitsi veteen, myös syvälle metsän siimekseen. Harva metsässä samoileva tietää, että puun kuoressa piilee yhdisteitä, joista voisi olla apua naisten vaihdevuosioireisiin.

”Puussa on metsiemme suurimmat mahdollisuudet elintarvikesovelluksiin, mutta tällä hetkellä puu poltetaan kuorineen sellutehtaassa energiaksi. Metsä olisi siis täynnä aarteita, mutta puun ja puun kuoren jatkohyödyntäminen pysähtyy usein lainsäädännön haasteisiin. Lisäksi metsäalalla on paljon vanhanaikaisia asenteita. Tutkimuksen keinoin pystymme osoittamaan, että puusta voidaan tehdä muutakin kuin pahvia ja vessapaperia. Jatkossa tarvitsemme yritykset mukaan tuotekehittelyyn”, Risto Korpinen veisteli.

Kesän lähestyessä monen mielessä väikkyvät jo metsien runsaat marjamättäät. Marjojen terveysvaikutukset tunnetaan jo hyvin, mutta uusin tutkimus osoittaa, että myös marjojen lehdissä on terveydelle hyödyllisiä ainesosia, kertoo Pirjo Mattila:

”Poimituista marjoista 10 % on marjojen lehtiä, jotka heitetään roskiin. Ei kannattaisi, sillä lehdissä on marjojakin suurempi polyfenolipitoisuus. Polyfenolit ehkäisevät muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, aivohalvauksen riskiä sekä tyypin 2 diabetestä.”

Koko metsän marjasadosta poimitaan noin kymmenes ja sienistä vain 3-4 %, loput sienistä jäävät metsään.

”Sieniä hyödynnetään nykyisin vielä huonommin kuin marjoja. Tiedämme, että sienillä on runsaasti hyviä terveysvaikutuksia, mutta tutkimusta kotimaisten sienten terveysvaikutuksista tarvitaan tulevaisuudessa paljon lisää”, Mattila kuvaa.

Kohti ilmastopositiivista Suomea – yhdessä

Turun kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029.

”Sen jälkeen aiomme olla ilmastopositiivinen kaupunki, joka näyttää esimerkkiä siitä, miten pohjoisessa sijaitseva kaupunki voi omalla toiminnallaan ilmaston lämmittämisen sijaan viilentää koko maapalloa. Luken tutkimus ja asiantuntemus muun muassa hiilinielujen lisäämiseksi on ollut korvaamatonta tiellämme kohti hiilipositiivisuutta”, Elina Rantanen kiitteli ja kannusti muita mukaan kunnianhimoiseen ja samalla kannattavaan ilmastotyöhön.