Uutiset Kala

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen mukaan Saaristomeren kuha saavuttaa sukukypsyyden pienempänä kuin viime vuosikymmeninä. Pitkään jatkunut valikoiva kalastus on todennäköisesti vaikuttanut kuhakantaan siten, että pieninä ja nuorina kypsyvät kuhat muodostavat nykyisin enemmistön kannasta. Kalastajien kannalta ilmiö on epäedullinen, koska siihen liittyy yleensä heikompi saalistuotto. Tilanteen parantamiseksi kudulle pitäisi päästä myös isokokoisia, myöhään sukukypsäksi tulevia kaloja.

Tutkituissa Saaristomeren kuhan vuosiluokissa (1993–2006 ) sukukypsyyskoko on pienentynyt 1–3 prosenttia vuodessa.  Esimerkiksi viisivuotiaiden naaraiden sukukypsyyskoko on pienentynyt tutkitulla ajanjaksolla noin 38 sentistä 29 senttiin. Nelivuotiailla koirailla muutos oli 33 sentistä 25 senttiin.

Tutkimuksessa sukukypsymiskokoa seurattiin menetelmällä, jolla voidaan erottaa kalan iästä ja ympäristötekijöistä johtuvat ja kalan kasvuun tai kuntoon liittyvät muutokset mahdollisesta evoluution aiheuttamasta trendistä. Koska ympäristötekijöillä ei voitu selittää havaittuja muutoksia, tutkimuksen mukaan tärkein syy sukukypsyyskoon muuttumiseen on voimakas ja koon suhteen valikoiva kalastus. Saaristomerellä kuha on yksi sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksen tärkeimmistä saalislajeista, ja yli 60 prosenttia pyyntikoon saavuttaneista kuhista kalastetaan pois vuodessa. Tämän seurauksena lisääntymään pääsevät pääsääntöisesti ne kuhat, jotka tulevat sukukypsiksi alle 37 senttimetrin pituisina, joka on kuhan alamitta.

Suurin osa kuhasaaliista saadaan verkoilla, ja niihin voivat tarttua jo vähän alamittaa pienemmätkin kuhat. Useiden vuosikymmenien ajan jatkuneen valikoivan pyynnin seurauksena pieninä ja nuorina kypsyviä yksilöitä on yhä suurempi osa kannasta.

Sukukypsyyskoon muuttuminen on kalastuksen kannalta haitallinen ilmiö, sillä sukukypsä kala käyttää voimavarojaan lisääntymiseen kasvun kustannuksella. Tämän vuoksi kalan kasvunopeus yleensä heikkenee, ja kalastajien saaliit pienenevät. Kuhalla ei kasvun hidastumista todettu luultavasti siksi, että samalla ajanjaksolla veden lämpötila on noussut, mikä taas nopeuttaa kasvua. Kuitenkin kuhien kuntokerroin on pienentynyt merkitsevästi, eli kalat ovat laihempia kuin ennen. Tutkimuksessa ei selvinnyt, liittyykö tämä sukukypsyyskoon muutokseen ja kasvaneeseen lisääntymispanostukseen vai onko se erillinen ilmiö.

Kookkaampina sukukypsyvät kuhat pitäisi päästää kudulle

Epäsuotuisa kehitys voitaisiin pysäyttää vähentämällä kalastuspainetta ja suurentamalla kuhan pyyntikokoa niin, että myös kookkaampina kypsyvät yksilöt ehtisivät kutea. Jos verkkokalastuksessa käytettäisiin suurempia silmäkokoja, runsastuisivat myös isokokoiset kuhat ja muut petokalat, joita tehokkaasti kalastetuissa vesissä on yleensä vähän.

Suurten kalojen määrää voitaisiin lisätä myös ottamalla käyttöön ylämitta, joka parantaisi kaikkein suurimmiksi kasvavien yksilöiden lisääntymismahdollisuuksia ja tasapainottaisi kannan perimää lisäämällä näiden kalojen perintötekijöiden osuutta syntyvissä vuosiluokissa. Lisäksi isojen kuhien ja muiden petojen aiheuttama valintapaine vaikuttaa kalastukseen verrattuna vastakkaiseen suuntaan. Petojen saalistus kohdistuu pieniin ja nuoriin kaloihin, ja pedoilta välttyvät parhaiten nopeasti kasvavat ja myöhään sukukypsyvät kalat. Isoja kuhayksilöitä säästävällä kalastuksen ohjauksella voitaisiin pienentää perinnöllisten muutosten riskiä, hidastaa kuhan sukukypsyyskoon pienenemistä ja siten myös kasvattaa saaliita.

Kuva: Ari Saura
Kuva: Ari Saura