Uutiset Metsä, Ympäristö

Suomalaisten vähäinen liikkuminen ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua kansantauteihimme, kakkostyypin diabetekseen ja valtimosairauksiin. Vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tähän haetaan apua uuden tutkimuksen avulla, jossa tarkastellaan luonnon roolia liikunnan edistämisessä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Liisa Tyrväinen hakee ratkaisua väestön liikkumattomuuteen juuri luontoympäristöstä, joka madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan ja lisää liikunta-aktiivisuutta.

– Liikkuminen kodin lähellä olevilla viheralueilla on virkistävää, edullista, ekologista ja helposti saavutettavaa sekä tasa-arvoa lisäävää. Luonnossa on valtavasti mahdollisuuksia, joita ei vielä riittävästi hyödynnetä suomalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Katja Borodulin painottaa, että luontoympäristöjen myönteinen yhteys liikunta-aktiivisuuteen on todettu useissa tutkimuksissa.

– Erityisesti aktiiviliikkujat kokevat hyötyvänsä luonnosta. Helppo pääsy luontoon lisää ulkoilukertoja ja sitä kautta lisääntyvät myös luonnosta saatavat terveyshyödyt.

Kuva: Luken arkisto
Kuva: Luken arkisto

Uusia näkökulmia liikkumattomuuden syihin

Luontoympäristöt liikunta-aktiivisuuden edistäjänä Suomessa (Naturemove) -tutkimusprojekti, etsii näkökulmia liikkumattomuuden syihin ja pyrkii edistämään liikunnallista elämäntapaa.

Tutkimuksessa selvitetään, kuinka helposti luonto on saavutettavissa asuinympäristössämme ja kuinka se vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen. Tarkastelussa ovat myös luontosuhteen yksilölliset erot ja niiden vaikutukset liikkumiseen.

– Tutkimustieto auttaa suunnittelemaan aktiivista elämäntapaa tukevia elinympäristöjä sekä kehittämään liikuntapalveluita erilaisille ryhmille. Tietoa tuodaan myös kansalliseen ja kunnalliseen päätöksentekoon sekä asuinympäristöjen kaavoitukseen sekä palvelemaan liikuntapolitiikkaa, projektia johtava Tyrväinen sanoo.

Naturemove-projekti on osa Luonnonvarakeskuksen Kestävä Luonnonvaratalous yhteiskunnassa -teemaohjelmaa. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuosina 2016–2018.