Uutiset Ilmasto, Kala, Ruoka, Ympäristö

Ilmastonmuutoksen myötä vesien lämpeneminen tuottaa ongelmia kalastajille. Talvet ovat vähäjäisiä ja kylmästä avovedestä kalaa on vaikea pyytää. Kalankasvattajille leuto kevät ja syksy taas merkitsevät pitkää kasvukautta. Tiedot kalatalouden elinkeinojen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä kootaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen (Luke) olosuhdekatsauksiin.

Vuosi 2015 oli monella tapaa erikoinen. Talvi, kevät ja syksy olivat normaalia lämpimämpiä ja kesä kolea. Jääkalastuskausi jäi koko maassa olemattomaksi. Kala ei kylmässä avovedessä liikkunut eikä käynyt kunnolla pyydykseen. Silakkaakin oli vaikea pyytää troolillakin, kun kala ei avomerelläkään parveutunut kunnolla. Kevään ja syksyn normaalit saalishuiput puuttuivat ja kalojen kutuajoissakin oli muutoksia. Kevään ja syksyn myrskyt vähensivät kalastuspäiviä. Jäättömällä rannikolla hylkeet päivystivät pyydyksiä ympäri vuoden.

Sää suosi kalankasvatusta, mutta Venäjän viennin tyrehtyminen söi markkinoita

Kalankasvattajille vuoden 2015 sääolot olivat lähes optimaaliset. Kasvatus voitiin aloittaa varhain keväällä ja jatkaa pitkälle syksyyn. Kesälläkään ruokintaa ei tarvinnut rajoittaa helteiden vuoksi. Hyvää kasvukautta ei kuitenkaan pystytty tuotantorajoitteiden vuoksi täysin hyödyntämään. Kirjolohta jouduttiin perkaamaan normaalia aikaisemmin, mikä osaltaan painoi syksyn tuottajahintaa alaspäin. Myös mädin hinta oli Venäjän markkinoiden häviämisen vuoksi matala.

– Tänä syksynä kirjolohen hinta on kuitenkin tuottajienkin näkökulmasta ollut kohdallaan. Lohen maailmanmarkkinahinta on kuluneen vuoden aikana pysynyt poikkeuksellisen korkeana, mikä on luonut lisäkysyntää kotimaisille kalatuotteille, päivittää kalatalouden nykytilannetta erikoistutkija Jari Setälä Lukesta.

Venäjän tuontikielto tyrehdytti elintarvikesilakan viennin lähes kokonaan viime vuonna. Silakkaa vietiin tämän jälkeen rehuksi Tanskaan, mutta viennin arvo laski siitä huolimatta tuntuvasti. Silakalle syntyi onneksi uutta kysyntää, kun Kasnäsiin perustettiin Suomen ensimmäinen kalajauhotehdas.

– Kotimaisella kirjolohella voidaan korvata tuontilohta ja kirjolohta voidaan vieläpä ruokkia kotimaisella silakalla. Näin parannetaan kalan alijäämäistä kauppatasetta ja luodaan suomalaisen kalan arvoketjuun lisäarvoa ja uusia työpaikkoja, Setälä ennakoi.