Uutiset Kala, Yleinen

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura myönsi 2.3.2018 Vuoden kalamies -tunnustuksen Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urholle kiitoksena ja tunnustuksena tärkeästä pitkäjänteisestä työstä kalantuotannon perustan eli kalanpoikasten, kalakantojen ja ympäristöasioiden parissa.

Lauri Urho vuonna 2016 silloisessa työhuoneessaan laajojen aineistojensa vieressä. (Kuva: Anssi Ahvonen)

Lauri Urho on työllään lisännyt merkittävästi sekä nuorien opiskelijoiden että kalastusta intohimoisesti harrastavien tietämystä esimerkiksi kalalajeista ja jakanut tietoaan niin yliopistojen luentosaleissa, oppaissa kuin kalastuskilpailuissakin. Kalojen ja erityisesti kalanpoikasten tunnistaminen on harjaannusta vaativa laji, jota Lauri on oppinut käytännön kautta matkan varrella.

Laurin polku tutkimusmaailmaan alkoi 1970-luvulla hauen- ja kuhan luonnonravintolammikoilla, joiden planktonyhteisöjen kehitystä hän seurasi. Niiden parista hän päätyi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen tutkimaan Vaasan Kyröjoen suistossa happamoitumisen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Rehevöitymisen vaikutusten tutkiminen on seurannut kantavana teemana Urhon työtehtävissä näihin päiviin saakka.

Yhtenä kohokohtana työurallaan Lauri Urho pitää väitöskirjansa valmistumista vuonna 2002. Työssä hän tutki, miten kalanpoikasten elinympäristö vaikuttaa niiden selviytymiseen ja totesi eri lajien jakavan tehokkaasti ravintovaroja poikasina erilaisissa ympäristöissä. Poikastuotannon jakautuminen erilaisille alueille, ja kudun ajoittuminen eri ajankohtiin, hyödyntää poikasia ja luo edellytykset myös kalakantojen suuremmalle tuotolle. Näin ravintoa riittää käyttäväksi tavallisesti myös toisille kaloille ja linnuille sekä kalansaaliiksi.

 

Kentältä tärkeitä tietoja

2000-luvulla Lauri on keskittynyt ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja samalla myös vieraslajeihin. Uusien vieraslajien löytäminen voi olla sattumanvaraista, mutta hyvästä verkostosta on ollut Laurin uralla monesti apuja. Erilaisista työryhmistä, tilaisuuksista ja hankkeista on kertynyt vuosien varrella mukavia työtovereita, kollegoita ja ystäviä. Viimeksi syksyllä hän sai useampaa kautta tiedon uudesta vieraslajista aurinkoahvenesta, joita kävi sitten itse paikan päällä kalastamassa näytteeksi.

”Viihdyn kenttätöissä, koska siellä ihmiset tulevat juttelemaan ja kertomaan asioista, joista on paljon apua tämän alan tutkijan työssä ja tutkimustiedon soveltamisessa käytäntöön”, Lauri toteaa.

Lauri Urhon suosikkipyydys on onki sekä työtovereilta lahjaksi saama tenkara-vapa, ja kalassa hän viihtyy luonnollisesti hyvin. Suomessa on laskentatavasta riippuen noin 70 lisääntyvää kalalajia ja Laurin pyydyksiin niistä on tarttunut ennätyksellisesti kaikki yhtä lukuun ottamatta.

”Syvissä vesissä viihtyvää elaskaa ei ole saaliiksi osunut”, Lauri kertoo, mutta kiistää kysyttäessä, että sen vangitsemiseksi olisi olemassa suunnitelmia.