Uutiset Maatalous, Ruoka, Ympäristö

Naudanlihantuotannon tehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää merkittävästi ilmasto-, vesistö- ja happamoittavia vaikutuksia nykyisestä. Tuotanto tehostuu, kun pellot hoidetaan hyvin ja lannoitetaan tasapainoisesti. Myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito ovat hyödyksi.

Luonnonvarakeskus (Luke) tutki laajassa, nelivuotisessa FootprintBeef-hankkeessa erilaisia tapoja pienentää kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia.

Ruokintaa muuttamalla voidaan keventää ympäristökuormitusta

Siirtyminen nykyisin tyypillisestä rehustuksesta väkirehuvaltaiseen ruokintaan laskee selvästi maitorotuisten eläinten happamoittavia ja rehevöittäviä päästöjä sekä jonkin verran kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta myös tasapainoisesti ja tehokkaasti tuotetulla ja hyvin sulavalla nurmivaltaisella ruokinnalla saadaan alennettua rehevöittäviä päästöjä olennaisesti.

Eläinten kasvua nopeuttamalla voidaan vähentää kaikkia ympäristövaikutuksia tuotettua lihakiloa kohden. Lisäksi eläinjalostuksen avulla pystytään parantamaan nautojen rehun hyväksikäyttökykyä, mikä myös keventää ympäristökuormitusta.

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto
Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

 Laadukas ja tehokas tuotanto pienentää ilmastovaikutuksia

– Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan leikata jopa neljänneksellä, jos tuotannossa otetaan käyttöön tehokkaimmat päästöjen vähennyskeinot. Näitä ovat muun muassa hyvin sulava säilörehu, viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla sekä runsaat sadot, kertoo hankkeen koordinaattori Hannele Pulkkinen Lukesta.

Rehevöittäviä päästöjä on mahdollista vähentää jopa kolmanneksella. Turvemaiden raivaamista pelloksi tulisi välttää, koska sekä raivaamisesta että turvemaiden viljelystä syntyy merkittävästi enemmän kasvihuonekaasuja kuin kivennäismaiden viljelystä. Turvemaiden suuri osuus rehuntuotannossa lisää merkittävästi naudanlihantuotannon päästöjä myös tuotekiloa kohti laskettuna.

Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto säästää ympäristöä

Suomalaisen naudanlihantuotannon etuna on yhdistetty maidon- ja lihantuotanto. Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta on peräisin lypsykarjan uudistamisesta eli sonnivasikoista ja poistettavista lehmistä ja hiehoista.  Yhdistelmätuotanto on ympäristön kannalta tehokas tuottaessaan samanaikaisesti maitoa ja lihaa. Yhdistelmätuotannosta saatavan naudanlihakilon ilmasto- ja rehevöittävät päästöt ovat noin kolmanneksen pihvikarjantuotantoa pienemmät.

– Tehokas naudanlihantuotanto on aina paras keino ympäristön kannalta, on kyse sitten yhdistelmä- tai pihvikarjantuotannosta. Vaikka pihvituotannon päästöt ovat suuremmat, siinä on muita etuja tässä alituotantotilanteessa. Lisäksi emolehmät käyttävät hyväkseen paljon luonnonlaitumia, millä on positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, toteaa HKScan Finlandin vanhempi asiantuntija Harri Jalli.

Yhdistämällä hankkeessa kehitetty ympäristövaikutuksia arvioiva malli tilojen tuotannon ja talouden suunnitteluohjelmiin saataisiin käyttöön uusi työkalu, joka ottaa aiempaa paremmin huomioon tilakohtaiset olosuhteet.

FootprintBeef-hankkeessa arvioitiin ilmasto-, rehevöitymis- ja happamoitumisvaikutuksia. Naudanlihantuotannon kokonaisuutta arvioitaessa tulee huomioida myös muut kuin suorat ympäristöä kuormittavat vaikutukset, kuten luonnon monimuotoisuus ja resurssien kulutus. Naudanlihantuotannolla on myös olennaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, esimerkiksi kotimaiseen työllisyyteen ja ruuantuotannon omavaraisuusasteeseen.

FootprintBeef-hanke oli osa laajempaa ravinteiden kierrätystä edistävää, Tekesin Green Growth -ohjelman rahoittamaa Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi  -hankekokonaisuutta. Hanketta rahoittivat myös HKScan Finland Oy, Raisioagro Oy ja Yara Suomi Oy.