Uutiset Maaseutu, Talous, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa BuSK-tutkimus- ja kehityshankkeessa kartoitetaan kansalaisten näkemyksiä ympäristöstä ja maankäytöstä. Kansalaistietoa tehdään havainnollisemmaksi ja täsmällisemmäksi uusien menetelmien avulla. Tavoitteena on parantaa päätöksentekoa maankäytön suunnittelussa.

Kansainvälisessä BuSK-hankkeessa (Building Shared Knowledge Capital to Support Natural Resource Governance in the Northern Periphery) haetaan uudenlaisia keinoja harvaan asuttujen alueiden suunnitteluun. Paikallista tietoa kerätään käsivarren Lapin ja Rovaniemen alueella.

– Kehitämme tiedon keräämiseen soveltuvaa menetelmää eli niin sanottua osallistavan suunnittelun paikkatietotyökalua. Sen avulla niin poronhoitajat, virkistyskäyttäjät kuin muut paikalliset asukkaat pystyvät merkitsemään kartalle heille tärkeitä kohteita, kertoo BuSK-hanketta koordinoiva erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta.

– Osallistavaa paikkatietoa on tähän asti käytetty lähinnä kaupunkisuunnittelun apuna. Nyt tätä menetelmää kokeillaan myös harvaan asuttujen alueiden suunnitteluun, Tuulentie sanoo.

Kuva: Ari Nikula

Matkailun kasvu vaatii paikallistettua tietoa

Matkailu on lisääntynyt Rovaniemellä suhteellisesti jopa enemmän kuin esimerkiksi nopean kasvun Islannissa. Kasvu perustuu elämysmatkailuun, ja siitä syntyy monenlaisia kehitys- ja ratkaisutarpeita.

– Rovaniemellä matkailun kasvu on tietyillä painopistealueilla ollut niin nopeaa, että on välttämätöntä pystyä kuvaamaan kehitystä paikkatiedon avulla. Kasvun hallintaan ja kanavointiin tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja eri ryhmien kuulemista, sanoo kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Outilan mukaan tutkimusta tarvitaan pinta-alaltaan laajan kaupungin alueiden tämän hetkisen käytön kartoittamiseen, mutta myös matkailun tulevan kasvun ennustamiseen.

Kansainvälisiä ratkaisuja pohjoisiin oloihin

BuSK-hanke toimii erityisesti Euroopan pohjoisessa periferiassa ja tekee rajat ylittävää vertailua siitä, kuinka matkailua ja retkeilyä voidaan kestävästi toteuttaa ja kanavoida.

– Pohjoisten alueiden virkistyskäyttäjille ja matkailijoille valtioiden rajat eivät paljon näy, mutta hallinnollisesti raja-alueet voivat vaatia uusien yhtenäisten käytäntöjen luomista. Myös eri maiden ratkaisuja matkailun ruuhkautumisessa on kiinnostavaa vertailla, Tuulentie sanoo.

Matkailun lisäksi hankkeessa tarkastellaan kaivostoimintaan liittyviä kokemuksia Kittilässä ja Norjan Kvalsundissa sekä maatalouden maankäyttö- ja ympäristökysymyksiä Irlannissa ja Fär-saarilla. Poronhoitajien paikkatietoa kerätään Suomessa ja Ruotsissa.

BuSK-hankkeessa (Building Shared Knowledge Capital to Support Natural Resource Governance in the Northern Periphery) on Suomen lisäksi toimijoita Norjasta, Islannista, Ruotsista, Irlannista, Grönlannista ja Fär-saarilta. Suomesta mukana ovat Luken lisäksi Lapin yliopisto, Rovaniemen kaupunki ja Metsähallitus. Hanketta rahoittaa Pohjoinen periferia ja arktinen -ohjelma, joka on yksi Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmista. Hankkeen toiminta-aika on 2016–2019.