Uutiset Kala, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen vesiviljelylaitokseen Laukaalle valmistui vuoden 2015 lopulla kiertovesiviljelyn testaus- ja kokeiluympäristö. Uutta ympäristöä otetaan parhaillaan käyttöön.  Laitoksella testataan kalankasvatuksen kehitystyön teknisiä ratkaisuja ja etsitään sopivia biologisia raja-arvoja kalanviljelyyn. Tarkoitus on jakaa kokeissa saatua tietoa ja kokemuksia kalanviljely-yritykselle Suomessa jatkossa internetissä.

Kiertovesiviljelyssä käytetään perinteiseen kalanviljelyyn verrattuna vähemmän vettä. Vähäisen vedenkulutuksen ansiosta kiertovesiviljelyn ravinnepäästöt ovat perinteistä kalanviljelylaitosta pienemmät. Laitoksen vedenpuhdistusmenetelmien on oltava tehokkaita.  Vettä puhdistetaan biologisin menetelmin eli puhdistuksessa käytetään avuksi mikrobien aikaansaamia biokemiallisia prosesseja.

– Laukaalla on ehditty toteuttaa kevään aikana kaksi kiertovesiviljely-ympäristön kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää koetta, kertoo tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskuksesta.

Laukaalla tehdyssä ensimmäisessä kokeessa testattiin, kuinka erilaiset esikäsittelyt vaikuttavat biologisen vedenpuhdistuksen käynnistymisnopeuteen ja tehokkuuteen. Veden puhdistuksessa käytetyt biologiset prosessit vaativat aikaa kypsyäkseen ja niiden tehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät.  Kokeiluympäristössä erilaisia testejä voidaan tehdä rinnakkain, sillä identtisiä ympäristöjä on kaikkiaan kymmenen.

Puhdistuksen lisäksi kiertovesilaitoksen toiminnan tehokkuuteen vaikuttaa kasvatusaltaissa tarvittava korvausveden määrä. Laukaalla parhaillaan käynnissä olevassa testissä selvitetään, kuinka alas järjestelmän vedenkulutus voidaan laske kalojen hyvinvoinnin ja tuotannon kärsimättä. Vaihdettavan veden määrä suhteutetaan aina käytettyyn rehumäärään.

– Kalojen hyvinvointia voidaan mitata monin tavoin. Nopeimmin muutokset näkyvät yleensä rehunkulutuksessa. Jos kalan ei ole mukava kasvaa, ruokahalu heikkenee heti. Samalla heikkenee tuotannon kannattavuus kun kallis rehu kuormittaa vedenpuhdistusjärjestelmää eikä kasvata kalaa, toteaa Pulkkinen.

Tulevaisuudessa kokeiluympäristön testejä seurataan verkossa

Kiertovesiviljelylaitoksissa tuotetut kalamäärät ovat Suomessa olleet vielä toistaiseksi pieniä, sillä menetelmää on korkeiden kustannusten vuoksi voitu käyttää vain arvokkaampien lajien kasvatukseen. Laukaan ympäristön testit tehdään nyt kirjolohella.

Kiertovesiviljelyssä nähdään olevan potentiaalia myös suositumpien kalalajien kasvatuksessa, ja Laukaalta saatuja oppeja halutaankin jakaa alan toimijoille tehokkaasti.

– Tarkoitus on, että tulevaisuudessa kaikki kiinnostuneet pääsevät seuraamaan kokeitamme ajantasaisesti verkossa, Pulkkinen kertoo.

Seuraavassa kokeessa testataan erilaisia biologisen vedenpuhdistuksen vaihtoehtoja ja tulevaisuudessa on muun muassa kiertovesirehuja. Mittausmenetelmillä voidaan todeta rehun vaikutukset sekä veden laatuun että kalojen kasvuun.

Laukaan laitteisto on tuonut kalanviljelylaitokselle paljon vierailijaryhmiä kalanviljelylaitoksilta Euroopasta ja Suomesta, ja yhteistyötä toivotaan myös yritysten suuntaan. Tarkoitus on hyödyttää kalankasvattajia ja hakea yhteistyössä ratkaisuja, joista elinkeino hyötyy.

– Kehittyvä tekniikka kiinnostaa laajalti ja uskon, että kiertovesiviljelyllä on valoisa tulevaisuus, lopettaa Pulkkinen.